Agility sujui vauhdilla ilman turhia askeleita ja mutkia

Teksti: Kirsi Immonen ja Johanna Raki
Kuvat: Anne N

Toistamiseen oli mahdollisuus Haminan Seurakoirakerholla esitellä Pyhällön kesätorilla agilityä eli yhtä tämän hetken suosituimmista koiraharrastusmuodoista. Sää suosi näytöstä, ei sade eikä helle haitannut. Näytös aloitettiin jo ennen virallista kesätorin avausta, mutta siitä huolimatta yleisöä oli mukavasti paikalla. Seuran puheenjohtaja Johanna Raki kertoi lyhyesti lajista ja esitteli samalla näytökseen osallistuvat koirakot.

Tällä kertaa yleisöä ilahdutti 8 koirakkoa, tasoja ja kokoja laidasta laitaan. Edustettuna oli kaikki agilityn säkäluokat eli minit, medit ja maxit ja joukosta löytyi niin kokenutta kilpailijaa, kuin myös lähestulkoon vasta-alkajaa sekä kaikkea siltä väliltä. Näytöksen toteuttajina olivat Assi Rapeli & suomenlapinkoira Taiga, Mia Hirvonen & lyhytkarvainen collie Leo, Johanna Raki & lapinporokoirat Ksii sekä Hoppa, Salla Hanski & borderterrieri Luna, Laura Takanen & jackrussellinterrieri Usma, Mira Immonen & pitkäkarvainen collie Nitta sekä Kirsi Immonen & pitkäkarvainen collie Tara.

Näytöstä varten rakennettiin jääkiekkokaukaloon pieni agililtyrata joka sisälsi hyppyesteitä, putkia, pujottelun sekä puomin.  Puomi kuuluu ns. kontaktiesteisiin, jotka voi tuottaa haasteita harjoitellessa. Koiran tulee estettä suorittaessaan osua vähintään yhdellä tassulla kontaktialueelle, eli esteen alku ja loppupäässä olevalle erivärillä merkitylle alueelle. Haasteelliseksi kontaktiesteet tekee se, että koira voi tulla esteelle sivusta mennen ohi kontaktialueen tai se voi innoissaan hypätä kontaktin yli. Muita kontakti esteitä agilityradalla ovat keinu ja A-este.

Agilityssä tarkoituksena on, että ohjaaja saa käskyin ja kehon kielen avulla koiraan koskettamatta koiran suorittamaan halutun radan mahdollisimman sujuvasti ja nopeasti ilman turhia askeleita ja mutkia.  Kuten yleisö huomasi, niin se ei aina ole niin kovin yksinkertaista. Jos ohjaaja ei ole selkeä ohjauksessaan ei koira jää odottamaan mitä seuraavaksi olisi tarkoitus tehdä, vaan päättää sitten itse kokeilla reittiä tai estettä, joka sitä itseään ehkäpä miellyttää eniten.

Agility on mukavaa liikunnallista tekemistä yhdessä koiran kanssa. Laji kysyykin hyvää fyysistä kuntoa myös ohjaajalta. Agilityä voi harrastaa ilman kilpailullisia tavoitteita, mutta usein ”nälkä kasvaa syödessä” ja sitä kilpailemistakin on mukava käydä kokeilemassa kun taidot karttuvat. Jos olet kiinnostunut koiran kanssa yhdessä toimimisesta niin ota rohkeasti yhteyttä. Seuran kotisivut löytyvät http://www.haminanseudunseurakoirakerho.net/

_20G1374

Assi Rapeli ohjaa suomenlapinkoira Taigaa keppien pujottelussa.

_20G1330

Mia Hirvosen lyhytkarvainen collie säntää vauhdikkaasti putkesta kohti seuraavaa estettä.

_20G1350

Johanna Rakin lapinporokoira Ksii näyttää hyppäämisen vauhdikkuutta.

_20G1391

Salla Hanskin borderterrieri Lunalta ei vauhtia puuttunut puomille menossa.

_20G1398

Näin Laura Takanen osoittaa jackrussellinterrieri Usmalle seuraavan suoritettavan hyppyesteen.

_20G1370

Mira Immonen ohjaa pitkäkarvaisen collien, Nitan, hyppyyn samalla osoittaen matkan jatkuvan vasemmalle. Yleisö seuraa tarkkaavaisena suoritusta.

_20G1415

Kirsi Immosen ohjaamana pitkäkarvainen collie Tara suorittaa innolla ja vauhdilla puomia, jossa tassun on osuttava keltaiselle kontaktialueelle tultaessa sekä poistuttaessa.

 

 

Vuoden 2015 kymenlaaksolaista kylää juhlittiin kesätorilla

Teksti : Katriina Liikkanen Kuvat: Anne Nisula (katso kaikki kuvat Kuvagalleriasta)

Maakuntahallitus valitsi vuoden 2015 kymenlaaksolaiseksi kyläksi  Pyhällön alueen kylät  ja sitä juhlittiin näyttävästi kesätorilla 27.6.2015.  Voittajayhteisöön kuuluvat Pyhällön, Turkian, Lankilan, Salo-Turkian, Ihamaan ja Vartti-Kitulan kyläalueet. Pyhällön kyliä palkinnon saajaksi oli ehdottanut  maakuntahallitukselle valitsijalautakunta, joka koostui Kymenlaakson Kylät ry:stä, Leader Seprasta ja Leader Pohjois Kymistä. Juhlaohjelmassa oli musiikkiesityksiä, yhteislaulua, tervehdyksiä ja puheita sekä tunnustuspalkintojen jakoa.

Juhlavalmistelut olivat alkaneet hyvissä ajoin. Konsertoivat lapset ja nuoret harjoittelivat viisi kertaa touko-kesäkuussa. Kakut ja pullat tilattiin ajoissa ja luonnon kukkaset maitotonkkiin kerättiin edellisenä iltana juhlapaikkaa koristamaan. Uusi esiintymislava valmistui juuri tähän juhlatilaisuuteen.

Yhteislaulua 3

Uusi esiintymislava oli tarpeen suojaamaan ensin auringolta ja lopuksi kaatosateelta.

Juhlaohjelman aloittivat Kotkanseudun musiikkiopiston oppilaat kappaleella Käyn ahonlaitaa, jonka soittivat Iida-Mari, Veera, Eino ja Ilmari. Tervetulotoivotuksella toivotin kaikki lämpimästi tervetulleiksi juhlaan ja kutsuin nauttimaan kakkua ja pullaa. Musiikkiesitykset jatkuivat sooloesityksillä. Iida-Mari esitti Kesäillan valssin harmonikalla ja  pianolla soittivat Viljami  My heart will go on  ja  Veera  He is a pirate kappaleet.  River flows in you kappaleella esiintyi Emma. Pianolla jatkoi Ilmarin soittaen Romantic pop preludin. Kehtolaulun esitti Viivi soittimenaan sello ja siitä jatkoi  Eino  harmonikalla Metsäkukkia. Sitten jatkettiin yhteisesityksillä. Lastenlaulun Ihme ja kumma soittivat Eino, Veera ja Viljami. Kotkan poikii ilman siipii esittivät  Iida-Mari, Ilmari ja Eino. Kappaleen Vanhoja poikia viiksekkäitä soittivat Emma, Viivi ja Ilmari. Paikallista musiikkia edusti  Korppisen valssi  Einon ja Ilmarin esittämänä. Sitten vuorossa olivat siskokset Iida-Mari ja Veera  Chiquilin de Bachin tunnelmissa. Yhteislauluna laulettiin Finlandia-hymni ja konsertin päätöskappaleena laulettiin seisaaltaan yhdessä Kymenlaakson laulu.

Finlandia-hymnin säestivät Viljami ja Ilmari. Kuorossa lauloivat Emma, Veera, Viivi, Iida-Mari ja Eino.

Maakuntajohtaja Juha Haapaniemi onnitteli puheessaan kylien asukkaita sekä kylän puuhanaisia ja -miehiä vuosien saatossa tehdystä työstä.  Hän sanoi arvostavansa etenkin  Pyhällön kylien yhteisöllisyyttä.  – Harvoin olen nähnyt näin paljon ihmisiä liikkeellä kylätapahtumissa,  ja vielä olette hyvän sääkin valinneet, sanoi Haapaniemi. Maakuntajohtaja luottaa metsäteollisuuden ja maatalouden kasvuun Suomessa ja ennustaa maaseudulle hyvää tulevaisuutta. Suomen uuden hallituksen yksi lupaus oli tieverkoston parantaminen ja maakuntajohtaja toivoo rahojen riittävän myös pienempien teiden kuten valtatie 26 parantamiseen. Maakuntahallitus lahjoitti kyläyhdistykselle kunniakirjan sekä 1000 €. Kunniakirjaa vastaanottamassa olivat Pyhällön Kylien puheenjohtaja  Ismo Kiuru, sihteeri Katriina Liikkanen ja Rahastonhoitaja Ismo Liikkanen.

Maakuntajohtaja Juha Haapaniemi

Maakuntajohtaja Juha Haapaniemi kiitteli kyläläisiä aktiivisuudesta.

Kiitospuheen piti myös yhdistyksemme puheenjohtaja Ismo Kiuru. Hän kiitteli maakuntajohtajaa  kaupunginjohtajaa hyvästä yhteistyöstä sekä kylien asukkaita osallistumisesta ja pyysi heiltä uusia ideoita toimintaan.

 

Ismo Kiuru

Ismo Kiuru oli tyytyväinen hyvään yhteistyöhön kaupungin kanssa.

 

Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen toi kotikaupungin tervehdyksen juhlaan onnitellen lämpimästi kyliä ja kyläläisiä. – Kylien ja seudun nostaminen esille on todellinen huomionosoitus ja arvostus tehdystä työstä.  Toiminta kylillä on huomattu myös Haminan ulkopuolella maakunnassa. Aktiivista kylätoimintaa tarvittaisiin myös muualla kaupungin alueella. Se on tärkeää asukkaitten puolesta puhumista ja vuorovaikutusta kaupungin ja kylien välillä. Pyhällön alueen hyvät palvelut eivät säily jos ei niitä käytetä ja ilman työtä eivät asiat etene. Lopuksi kaupunginjohtaja toivotti uusia toimijoita mukaan kylätoimintaan.

Hannu Muhonen Ismo Kiuru

Ismo Kiuru ottaa vastaan kaupungin lahjan Hannu Muhoselta.

Kymenlaakson Kylien puheenjohtaja Sami Porkka kertoi perusteista Pyhällön alueen kylien valinnaksi Vuoden 2015 kymenlaaksolaiseksi kyläksi. Yhteistyössä on voimaa ja tällä alueella onkin yhdistetty useamman kylän voimavarat, totesi Porkka.   – Yhteisöllisyys näkyy. On ihmisiä, jotka järjestävät ja tekevät, mutta on myös ihmisiä jotka osallistuvat.

Kunniakirjan luovutus ryhmä 2

Ismo Liikkanen, Ismo Kiuru ja Katriina Liikkanen ottivat vastaan muistotaulun Kymenlaakson Kylien puheenjohtaja Sami Porkalta ja varapuheenjohtaja Jouko Ylä-Jääskeltä.

Vuoden kymenlaaksolaiseksi kylätoiminnan tiennäyttäjäksi on valittu Kannusjärven alueella toimiva Tuomo Uutela. Hän sai myös juhlassa kiitokset työstään.  Hänet palkittiin lisäksi kylätoiminnan hopeisella ansiomerkillä.

 

Sami Porkka Tuomo Uutela

Sami Porkka kiinnittää hopeisen ansiomerkin Tuomo Uutelan rinnukseen.

Lisää kuvia Kuvagalleriassa.

“Kevät” valokuvakilpailun voittajat

Lasten valokuvakilpailun kevätkuva-aiheeseen tarttui seitsemän kuvaajaa. Kevään monimuotoisuus ja etenkin sen pituus tuli hyvin esille, sillä kuvia oli keväisistä hangista aina kukkapenkin väriloistoon asti. Voittajaksi valittiin Viljami Liikkasen tunnelmallinen kuva Pekka pässistä, joka unelmoi pääsystä vihreille niityille. Toiseksi tuli Miika Puontin kuva kuohuvasta koskesta, jota ympäröi keväinen vehreä luonto. Kolmanneksi sijoittui Liina Kekäläinen persoonallisella kukkakuvallaan. Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille. Toivottavasti kesäkuvien ottaminen on jo hyvässä vauhdissa.

 

Kylänraitilla rivakat siivoustalkoot

Pitkään ei nokka tuhissut kun kolmekymmentä vapaaehtoista siivous-ja korjausintoista kyläläistä pisti paikat kuntoon. Kyläyhdistyksen ja Pyhällön Pyryn yhteiset talkoot pidettiin tavan mukaan toukokuussa juuri ennen kuin luonto räjähtää vehreyteensä. Jokainen pienikin roska poimittiin kylänraitin tienvarsilta ja parkkipaikoilta  jätesäkkeihin, Hyötiksen aita korjattiin, risut kasattiin, urheilukentän talvitavarat vietiin kesäsäilöön sekä maatakin muokattiin –  ja kaikki ennätysvauhdilla, sillä palkkio odotti. Letkassa ajettiin Ihamaan  Mäkeenkallion kodalle , jossa Harjulan Oili ja Matti olivat viritelleet tulet makkaranpaistoon ja tarjolla oli myös kahvia sekä mehua sekä Oilin iki-ihania munkkeja.  Lämmin kiitos kaikille!

Taisikohan olla osallistumisen ennätys: kuvassa 28 ja kaksi siihen päälle eli siis 30.

Taisikohan olla osallistumisennätys: kuvassa 28 ja kaksi siihen päälle eli siis yhteensä 30.

 

Hyötis jäteaseman suoja-aita vaati järeämmät tukirakenteet.

Hyötis jäteaseman kallistunut suoja-aita vaati järeämmät tukirakenteet.

 

Risut saivat iloista kyytiä kottikärryillä.

Urhielukentän aika kehnoon kuntoon päässestä vajasta vietiin tavaroita turvaan. Mutta onneksi vajan kunnostamishanke on suunnitteilla.

Urheilukentän kehnoon kuntoon menneestä vajasta vietiin tavaroita turvaan. Mutta onneksi vajan kunnostamishanke on suunnitteilla.

Maanmuokkaajat olivat sitä mieltä. että telkkarin puutarhaohjelmissa nämäkin hommat hoidetaan vähän isommalla budjetilla.

Maanmuokkaajien mielestä telkkarin puutarhaohjelmissa nämäkin hommat hoidetaan vähän liian isolla budjetilla.

Tuula oli sitä mieltä, että kotonakin näitä hommia piisaisi, mutta yhteisiin touhuihin on mukava osallistua.

Tuula oli sitä mieltä, että kyllä kotonakin näitä hommia piisaisi, mutta yhteisiin touhuihin on mukava osallistua.

Kodalla makkarat ja munkit maistuivat; joku kehui syöneensä kolme makkaraa, joku taas kolme munkkia. Mutta kaikille niitä riitti.

Kodan tunnelmallisessa hämäryydessä makkarat ja munkit maistuivat. Joku kehui syöneensä kolme makkaraa, joku taas kolme munkkia. Onneksi niitä riitti kaikille.

 

Pakkanen innosti talkoisiin

Teksti ja kuva Katriina Liikkanen

Tapaninpäivänä perjantaina 26.12.2014 aamulla klo 9 alkoi kaukalon jäädytys Pyhällössä. Mukavassa noin   – 6 asteen pakkassäässä lingottiin ja lapioitiin ensin lumet kaukalosta. Iltapäivällä vedettiin letkut ja veden ruiskutus alkoi. Päivällä talkoissa olivat nuoret ja yövuorosta huolehtivat aikuiset. Nuoria talkoisiin osallistui noin kymmenen ja aikuisia kolme. Pakkanen kiristyi aina -16 asteeseen asti. Kolme päivää ja kaksi yötä vettä ruiskutettiin kaukaloon siis kaikkiaan noin 130 000 litraa. Talkoot onnistuivat hyvin, kun koulu ja päiväkoti olivat lomalla eikä vettä tarvinnut käyttää tiskaamiseen ynnä muuhun. Sekä nuoret olivat lomalla ja pystyivät tekemään päivällä talkootyötä. Sunnuntai-iltana letkut kerättiin ja kolmanneksi yöksi kenttä jätettiin jäätymään. Maanantaiaamuna jää vielä viimeistellään levittämällä lämmin vesi sen pintaan. Sen jälkeen pääsee luistelemaan! Kiitos kaikille talkoisiin osallistuneille ja erikoiskiitos aktiivisille nuorille, jotka olitte mukana!

 

020

Kaukalon jäädytys on loppusuoralla!

 

Puurojuhlassa tunnelmaa tuvan täydeltä

Puurojuhlassa Ihamaan Vasapirtillä 12.12.2014  oli lämmin tunnelma kun ennätysmäiset 70 henkeä täytti tuvan.   Ohjelmassa oli kuten asiaan kuului puuron syöntiä,  glögin juontia sekä kahvin ja torttujen nautiskelua.   Lasten ihastuttavat esitykset ja yhteislaulu nostattivat joulumieltä ja kaiken kruunasi luonnollisesti hauska joulupukki lahjoineen. Tonttujen joulukiireet – sketsin esiintyjinä olivat  Liina ja Viljami. Bändissä selloa soitti Viivi, harmonikkaa Eino ja pianoa Ilmari, kaikki  Kotkan-seudun musiikkiopiston oppilaita.   Juhlan tarjosi Pyhällön Kylät ry ja organisoi Katriina Liikkanen. Tortuista ja kahvista saamme kiittää Oili Harjulaa. Maistuvan puuron valmisti koulun keittäjä Eliisa Anttila ja kuljetuksen hoiti Auli Nukarinen miehineen. Keittiössä häärivät Auli ja Anne.  Katso kaikki Bossen ottamat kuvat Galleria-sivulta.

Kuva: Bosse F_20G9009

Riemukas kylpylä- ja keilailuretki Imatralle

Teksti: Oili Harjula Kuva: Anne N

Olipas taas kerran iloinen yhteinen retkipäivä. Kiitokset siitä Pyhällön alueen puuhamiehille, naisille ja rahoittajille!

Meitä matkasi vauvoista  isovanhempiin yltävä 51 hengen joukko  Imatralle ja  itse Raimo Vuorela kuljettajana. Oli todella hieno ajatus, että menemme yhteiskuljetuksella. Se lisää yhteishenkeä, jota pitää vaalia.

Pian oli porukat uima-altaissa ja iloinen loiske kuului ympäri kylpylää. Pari tuntia kului vauhdilla ja nälkä kurni vatsoissa. Siihen saimme apua ravintolan herkullisista noutopöydistä.

Sitten pääsimme valloittamaan keilahallia. Kaikilla radoilla täydet pelaajat ja sali vain meidän käytössä. Kilpailu oli riemukasta  kaikille, nuorimmasta vanhimpaan asti.

Hohtokeilaus on vauhdikasta valojen ja musiikin tahdittamana. Näin se innostaa ensikertalaisia, kuin myös kokeneita konkareita. Voitto ei ole tärkeintä, vaan iloinen yhdessä kisaaminen. Tietenkin täyskaato saa aikaan tuuletuksia, mutta ei me herpaannuttu, vaikka joskus kaikki keilat jäivät  pystyyn.

Ei muuta, kun paljon kiitoksia ja ensivuonna uudelleen. Oli se niin hauskaa yli 7-kymppiselle mammalle!

Pyhältö keilaa Marraskuu 2014

Tattoo otti varaslähdön Pyhällössä

Kesätoritapahtumien huipentuma oli, kun Saimme Puolustusvoimien varusmies soittokunnan esiintymään Pyhällön kentälle 28.7.2104. Ilman Pyhällön Kylät ry:n  puheenjohtajan Ismo Kiurun ja Hamina-Tattoo -toimikunnan myötävaikutusta emme olisi päässeet nauttimaan tästä hienosta konsertista. Ohjelmassa oli virallinen osio, jossa oli marssimusiikkia ja kuviomarssia. Viihteellinen osio sisälsi mm.  elokuvamusiikkia. Yleisöä oli koko kentän leveydeltä. Kahvion järjesti Pyhällön Kylät ry, josta pullakahvit tarjottiin esiintyjille. Joka toinen vuosi järjestettävä  Tattoo käynnistyi virallisesti Haminassa vasta seuraavana päivänä. Katso muut kuvat esityksestä Kuvagalleriasta.

_20G6798

Vanhat koneet kiinnostivat toriyleisöä

Teksti: Katriina Liikkanen Kuvat: Bosse F

Kyläyhdistyksellä riitti kiirettä heinäkuun lopulla. Tämän kesän viimeinen kesätori järjestettiin lauantaina 26.7. ja Tattoo esitys maanantaina 28.7. Viimeisellä kesätorilla oli perinteisesti Vanhat koneet -näyttely sekä viime kesältä tuttu puhallin orkesteri Tervasaaren torvi ja tuuba. Koneita oli tullut näyttelyyn taas mukava määrä. Niitä tuotiin Virolahdelta, Miehikkälästä, Kouvolasta ja Haminasta. Uutuutena näyttelyssä oli maamoottorit, joita oli kolme ilahduttamassa säksättävällä äänellään toriyleisöä. Ne tulivat näyttelyyn Virolahden Säkäjärveltä ja Haminan Kitulasta sekä Pyhällöstä. Mukana oli myös kuorma-autoja, traktoreita ja henkilöautoja sekä mopoja ja moottoripyöriä. Tällä kertaa kuorma-autot ja traktorit voittivat lukumäärällää  mopot ja moottoripyörät. Katso kaikki kuvat Kuvagalleriasta

Pyhältöläinen Ahti Satukangas esittelee Bernard maamoottoriaan.

Pyhällön Reinot liikkeellä

Lauantaina 2.8.2014 juostiin Virolahden kunnan Pyterlahden kylässä kahdeksannet Aino ja Reino-maantiejuoksut. Pyhältöön oli kiirinyt sana kovasta kisasta ja iloisesta kylätapahtumasta, joten edustusjoukkue oli Pyhällön kyläalueiltakin pakko saada kisaan mukaan. Joukkue kasattiin hieman kiireellä viikko ennen tapahtumaa. Karsintoja tai yhteistreenejä ei joukkueeseen pääsy edellyttänyt, tärkeimmäksi asiaksi joukkueen rekrytointivaiheessa nousi se, että Pyhällön kyliltä löytyisi edes viisi yllytyshullua, joilla olisi aidot reinotossut.

Jalkanousi joukkueella terhakkaasti vielä ennen lähtöä.

Jalka nousi joukkueella terhakkaasti vielä ennen lähtöä.

Oikein olivat pikkulinnut laulaneet. Hienon tapahtuman ovat Pyterlahden kyläaktiivit osanneet järjestää. Pyhällön viisihenkiseen juoksujoukkueeseen oli saatu suostuteltua Nancy Lanki, Suvi Peltonen, Hanna Paldanius, Tiia Naakka ja miesvahvistukseksi Mikko Venäläinen. Viimeksi mainitusta joukkue sai kisapaikalla kapteenin, järjestäjien ohjeena kun oli, että kapteeni on se joka ylittää maaliviivan viimeisenä.

Vaikka kaikenlainen valmistautuminen kilpailusuoritukseen oli päätetty unohtaa, päätti kolme joukkuelaista testata kuntonsa yksilösarjassa ennen joukkuekisaa. Tuloksena yksilösarjassa olivat 4., 6. ja 12. sija.

Hyvin on joukkue koossa maaliin saapuessaan.

Hyvin on joukkue koossa maaliin saapuessaan.

Pyhällön kylät ry. lahjoitti reinojoukkueelle yhtenäisen kisa-asun. Pyhällön joukkue taivalsi kahden maitolaiturin välisen matkan tietysti pyhalto.fi- paidat päällänsä. Ihan huonosti ei juoksu mennyt, neljänsinä tuli Pyhällön edustus maaliin. Sen verran kuitenkin neljässija jäi kaivelemaan, että eiköhän ensi vuonnakin edustus suuntaa Pyhällöstä kohti Pyterlahtea.

Viralliset kisatulokset löytyvät Pyterlahden nettisivuilta

http://www.pyterlahti.net/ainoreinotulokset14.htm.

Henki korkealla vielä suorituksen jälkeenkin.

Henki korkealla vielä suorituksen jälkeenkin.

Historian havinaa lasten musiikkiesityksissä

Kuvat: Bosse Fagerström

Lasten musiikkiesityksiä päästiin seuraamaan Pyhällön kesätorilla 19.7. 2014.  Ohjelmassa oli tuttuja suosikkisävelmiä ja yllätysnumerona monelle tuntematon Pyhällön polkka.

Ensimmäisenä esiintyi soittajaryhmän nuorin, pianisti Viljami Liikkanen 9 v. Hän soitti kappaleet Tuulien teitä ja James Bond. Seuraavana esiintymisvuorossa oli sellisti Viivi Kirppu. Hän soitti kappaleet Swallovtail jig ja There you´ll be.

38

Sellisti Viivi esitti kappaleet Swallovtail jig ja There you´ll be.

Sitten lavalle asteli Liina Kekäläinen. Hänen soittimensa on piano. Kuulimme kappaleen Lintu. Piano on myös Ilmari Liikkasen soitin. Hän soitti ensin kappaleen Rakkauslaulu. Toisena kappaleena oli MacGyver Theme, joka on TV:stä tutun Ihmemies -sarjan tunnusmusiikki.

Seuraavaksi esiintyi Eino Kekäläinen. Hänen soittimensa on harmonikka. Eino soitti kappaleet Kaksi Kitaraa ja Rovaniemen markkinoilla. Yleisö piti niin kovasti Rovaniemen markkinoilla kappaleesta, että Einoa pyydettiin soittamaan se heti uudelleen.

Lopuksi esiintyi duo Eino Kekäläinen (harmonikka) ja Ilmari Liikkanen (piano). Kappaleet olivat valssi Kymijoen rannalla ja Pyhällön polkka.  Pyhällön polkan nuotit olivat löytäneet tiensä poikien esityslistalle Aimo Lehtomäen kautta. Kappaleen on säveltänyt Haminan kadettikoulun musiikinopettaja Axel Emanuel Westerlind, joka oli soittoharrastuksen merkittävä alkuunpanija Pyhällössä. Pyhällön polkan hän on säveltänyt Pyhällössä viettämiensä kesien muistoksi 1800-luvun loppupuolella. Kappaleen edellisestä julkisesta esityksestä on kulunut jo 40 vuotta.

62

Duo Ilmari ja Eino esittivät kappaleet Kymijoen rannalla ja Pyhällön polkka.

Juontajana toimi Iida Kekäläinen.  Äänentoistosta huolehti Santeri Simonen. Rakennusliike Ismo Liikkanen Ky:ltä oli saatu kuorma-auton peräkärry esiintymislavaksi.

Kiitos esiintyjille.

66

Kesätori soittajat 2014. Ilmari, Liina, Viivi, Viljami ja Eino.

Karvaturrien agilitynäytös ensikertaa kesätorilla

Teksti: Kirsi Immonen. Kuvat: Boris F

Uudenlaisena ohjelmana Pyhällön kesätorilla 5.7.2014 nähtiin Haminan Seurakoirakerhon järjestämä Agility-näytös. Paikalla oli kolme koirakkoa. Tarkoitus oli pyörittää näytöstä tunti yhteenmenoon, mutta lämpimän ja aurinkoisen sään suosiessa kesätoritapahtumaa oli koirien sekä ohjaajien huilattava välillä.  Yleisöä oli jääkiekkokaukalon laidalla mukavasti ja aplodeillakin koirakkoja palkittiin.
Paikalla olivat:
– Leena Hasu & Dani Haminasta. Dani on melkein 7-vuotias papillon, joka on harrastanut agilityä “pienestä” asti ja kilpaillut vuodesta 2009. Se kilpailee mini-sarjassa ja on menestyksen myötä noussut 3.luokkaan.
– Kirsi Immonen & Tara Pyhällöstä. Tara on 5-vuotias pitkäkarvainen collie, joka on harrastanut agilityä 2-3vuotta.
– Mira Immonen & Nitta Pyhällöstä.  Nitta on lähes 7-vuotias pitkäkarvainen collie, joka on harrastanut agilityä noin vuoden vanhasta asti ja kilpailla se on alkanut noin vuosi sitten. Se on maxi-sarjassa ja vielä 1.luokassa (yhtä onnistumista vaille 2.luokkaan).

Rata oli kahdeksan  esteen tyypillinen ykkösluokan harjoitusrata. Sitä mentiin ensin ykkösestä kahdeksaan ja vaihtelun vuoksi vastakkaiseenkin suuntaan.
Rata sisälsi hyppyjen lisäksi myös pituuden, renkaan ja kepit sekä A-esteen. Kepit pitää osata kiertää niin, että ensimmäinen keppi jää koiran vasemmalle puolelle. A-esteellä, joka kuuluu kontaktiesteisiin, täytyy koiran mennä esteelle ja tulla pois koskettaen keltaista kontaktialuetta. Kilpailuissa koirakko suorittaa yleensä noin 20 estettä. Toisena ratana oli vauhtipätkä, jossa oli 2 hyppyä, suora putki ja yksi hyppy. Tämän tarkoitus oli saada koiraan vauhtia helpoilla esteillä ilman suurempia ohjauksia.

Ohjaajan tehtävänä on käskyillä ja käden- sekä vartalonliikkeillä ohjata koiraa eri esteille ja suunnan muutoksille. Ohjaajan liikkeillä on suurempi merkitys kuin käskyillä.

Kirsi Immosen ja Taran yhteistyöstä näkyy ohjaajan liikkeen merkitys.

Leena Hasun koira Dani osaa jättää oikeaoppisesti ensimmäisen kepin vasemmalle puolen.

Kirsi ja Mira Immonen odottavat vuoroaan Taran ja Nitan kanssa kun Dani hyppää.

Kirsi ja Mira Immonen odottavat vuoroaan Taran ja Nitan kanssa kun Dani hyppää esteellä.

Kutomapiirin työt ihastuttivat toriyleisön

Pyhällön koulun sali täyttyi kudontapiirin värikäistä töistä toriyleisön ihasteltaviksi heinäkuun alussa. Yli 80 toinen toistaan taidokkaampaa käsityötä  olivat syntyneet Haminan kansalaisopiston opintopiirissä kahden vuoden aikana.

Suosituimpia ovat matot ja poppanat, sillä niille löytyy eniten käyttöä.  Poppana sopii hyvin myös lahjaksi ja on lisäksi nopea kutoa, kertoo Marjo Vierula.  Uutuutena kurssilla ovat huonekalukankaat, mutta perinteiset shaalit, ripsi- ja pellavaliinat  kiinnostavat aina. Kutojat kutovat enimmäkseen oman perheen käyttöön, mutta myyntiinkin menee jokunen ja onpa tilaustöitäkin tehty.

Marjo Vierula toivottaa miehetkin tervetulleeksi kutomapiiriin.

Marjo Vierula toivottaa miehetkin tervetulleeksi kutomapiiriin.

Leena Kiviharju oli tuonut näytteille erittäin kauniin luonnonvaalean villashaalin.  Shaalin houkutteleva pehmeys ja pinnan herkkä kuviointi ei ole kuitenkaan syntynyt hetkessä. Leenan kertomus eri työvaiheista hengästyttää maallikon. ” Ensin loimien luonti puihin, sitten lettien laitto kangaspuille luomapuista, seuraavaksi kuusivartinen niisiminen  ja lankojen laitto pirtaan, sitten tehdään alkusolmut ja polkimet sidotaan. Näihin valmistelutöihin kuluu pari päivää ja vasta sitten päästään kutomaan. Itse kutominen vie toiset pari päivää ja siihen päälle vielä letitys ja höyrytys.”

Leena Kiviharju

Leena Kiviharjulta 140×210 cm shaali syntyy neljässä päivässä, jos ei rankkoja päiviä tee.

Kudontapiirin yhdeksän osallistujaa ovat kaikki naisia, mutta harrastus sopisi hyvin miehillekin.  “Miehet ovat tervetulleita piiriin. Etenkin mattojen napakkaan lyömiseen tarvitaan voimaa ja miehille olisi käyttöä myös kangaspuiden korjaamisessa”, toteaa Marjo Vierula.

Tiedoksi kaikille halukkaille, niin miehille kuin naisille, että ilmoittautuminen tapahtuu Kansalaisopiston kautta. Opettaja on paikalla kerran viikossa, mutta kutomaan voi tulla Pyhällön kutomapisteeseen milloin vain.

Ihamaan Metsätaitokilpailut kiinnostivat nuoria

Teksti: Oili Harjula
Kuvat: Anneli  Soramäki

Metsänhoitoyhdistys Kaakko ja Pohjois-Vehkalahden Metsänystävät järjestivät Avoimet Metsätaitokilpailut Ihamaan Vasapirtillä 17.6.2014. Kilpailut olivat samalla Kaakon mestaruuskilpailut ja karsinnat SM-sekä maakunnan metsätaitokilpailuihin.  Sarjat olivat:  yleinen, naiset ja nuoret. Ilmoittautuminen kilpailuun alkoi klo 18.00 Vasapirtillä. Osanottajia eri sarjoihin tuli yhteensä 102 henkilöä. Oli oikein mukava huomata, että nuoria oli  paljon mukana.

Sää oli  yksi kevätkesän viileimmistä. Päivällä raekuuron jälkeen mittari näytti + 3,4 C , mutta illaksi jo vähän lämpeni eikä  sadekaan  tai hyttyset metsässä haitanneet. Porukka  ratkoi paremmuuttaan Hirvihaudantien laavun läheisyydessä,  missä kilpailualue sijaitsi.

Ensimmäisinä palailivat nuoret osanottajat ja pian olivat kaikki kilpailijat palauttaneet tehtävälomakkeet. Tuomaristo laski sijoituksia naapurissa  Marjatta ja Raino Syrjäsen kodissa. Väki palaili Vasapirtin suojiin nauttimaan grillimakkaroita ja kahvipöydän antimia  sekä ostamaan Metsänystävien arpoja. Onnelliset arpavoittajat löytyivät pian.

2407 Ihamaan leimauskilpailu 2409 Ihamaan leimauskilpailu

Tarjoilusta vastasi Ihamaan Vetreä -jumpparyhmän naiset. Me naiset olimme iloisia,  että Tuomo Uutela meitä kyseli tarjoiluun.  Vastasimme, että onnistuu.  Seitsemän naisen  joukolla valmistettiin iltapäivällä  toistasataa voileipää ja saman verran vielä munkkeja Vasapirtillä. Tulosten odottelun lomassa kahvi maistui. Viileä ilta ja tuoreiden munkkien  tuoksu houkutteli niin, että kauppa kävi hyvin ja saimme sievoisen summan syksyksi jumppakokoontumisten kahvi- ja muihin kuluihin.

2415 Ihamaan leimauskilpailu

Pian saapui kilpailun raati tuloksien kanssa. Pientä haparointia palkintojen jaossa, mutta loppujen lopuksi jokainen nuori ja kaikkien sarjojen parhaat saivat omat pokaalinsa ja muut palkinnot.  Meitä naisia innosti, että naisten sarjan voittaja Irene Siltanen oli oman alueen edustaja Turkialta.

Tässä  tulostiedot.

METSÄTAITOKILPAILUT IHAMAA 17.6.2014
MIEHET
SIJA NIMI MHY TEHTÄVÄT LEIMAUS PISTEET YHT PUUSTON KOK.TILAV
1 Tella Olli E-K 107 62 169 20
2 Oinas Pentti KIURUVESI 105 63 168 20
3 Ruoppa Pekka KAAKKO 101 64 165 20
4 Liukkonen Kyösti M-S 100 64 164 20
5 Paananen Matti E-K 97 65 162 20
6 Jokisalo Keijo KAAKKO 100 61 161 20
7 Hujala Jouko M-S 99 61 160 20
8 Poittinen Juha E-K 98 62 160 20
9 Tylli Vesa KAAKKO 94 66 160 20
10 Ovaska Markku KAAKKO 99 60 159 20
11 Koskela Veli KAAKKO 98 61 159 20
12 Savukari Heikki KAAKKO 96 62 158 20
13 Heinonen Aimo E-K 97 60 157 20
14 Nikula Juha KYMENLAAKSO 97 60 157 20
15 Nikunen Hannu E-K 97 60 157 20
16 Uski Leo KAAKKO 91 66 157 20
17 Lantta Viljo M-S 90 66 156 20
18 Koskiaho Lari KAAKKO 95 60 155 20
19 Koskiaho Eero KAAKKO 89 66 155 20
20 Paavola Kimmo KYMENLAAKSO 94 60 154 20
21 Rantatalo Ari KYMENLAAKSO 93 61 154 20
22 Nurmela Raimo KAAKKO 93 60 153 20
23 Peltonen Lassi KAAKKO 91 62 153 20
24 Kettunen Jouko E-K 91 62 153 15
25 Seijanmaa Reijo M-S 92 60 152 20
26 Översti Teemu M-S 91 61 152 20
27 Tommila Mika M-S 88 64 152 20
28 Karhu Asmo KAAKKO 92 59 151 20
29 Uutela Tuomo KAAKKO 92 59 151 20
30 Kivelä Jorma KAAKKO 89 62 151 15
31 Poittinen Veikko E-K 92 58 150 20
32 Puhakka Teemu KYMENLAAKSO 91 59 150 15
33 Kokkonen Heikki M-S 88 61 149 20
34 Pekonen Ilkka E-K 88 61 149 20
35 Hasu Simo KYMENLAAKSO 86 62 148 20
36 Vanhakarhu Veikko M-S 87 60 147 20
37 Akkanen Antti E-K 85 60 145 20
38 Vanonen Rauno M-S 81 64 145 15
39 Nikunen Onni E-K 85 59 144 20
40 Salmi Seppo E-K 83 61 144 20
41 Kirppu Teijo KAAKKO 83 61 144 15
42 Kilpiä Aimo E-K 75 67 142 1
43 Nikula Pekka KYMENLAAKSO 76 65 141 10
44 Ripatti Reijo M-S 81 58 139 10
45 Kitunen Eero KAAKKO 80 58 138 15
46 Jokimies Eero E-K 81 56 137 20
47 Penttinen Martti M-S 79 58 137 20
48 Tylli Markus KAAKKO 78 59 137 20
49 Kontunen Tarmo M-S 75 62 137 15
50 Tella Jorma E-K 73 64 137 5
51 Ukkola Teemu KYMENLAAKSO 78 58 136 20
52 Peltola Jarmo KAAKKO 79 55 134 20
53 Simola Jarno KAAKKO 75 59 134 20
54 Ruippo Jorma E-K 76 57 133 20
55 Berg Risto E-K 72 60 132 15
56 Hasu Pekka KYMENLAAKSO 68 63 131 15
57 Syrjänen Aimo KAAKKO 75 55 130 20
58 Huipero Mauno E-K 70 59 129 15
59 Harjula Antti KAAKKO 69 59 128 15
60 Lehtomäki Aimo KAAKKO 63 65 128 15
61 Rosilainen Pertti KAAKKO 66 61 127 15
62 Peltola Seppo KYMENLAAKSO 69 56 125 15
63 Översti Teuvo M-S 63 60 123 15
64 Kiviharju Nuutti KAAKKO 60 61 121 1
65 Peltola Hannu KAAKKO 59 61 120 1
66 Hasu Antti KYMENLAAKSO 57 60 117 10
67 Matilainen Seppo KAAKKO 60 54 114 5
68 Simola Kauko KAAKKO 56 54 110 1
69 Kapiainen Einari E-K 55 52 107 5
70 Harjula Asko KAAKKO 51 55 106 5
71 Kauppila Juha KAAKKO 45 60 105 0
72 Uutela Tomi KAAKKO 47 55 102 10
73 Rantatalo Antti KYMENLAAKSO 45 55 100 1

Kesätorilla hampaatonta menoa

Teksti: Iida Kekäläinen Kuva: Anne Nisula

Pari viikkoa ennen juhannusta Pyhällön alueen lapsista koostuva näyttelijäkaarti kokoontui suunnittelemaan uutta teatteriesitystä, joka tultaisiin esittämään kyläyhteisön torilla 28.6.2014. Näytelmän ohjaajana olin keksinyt pohjan näytelmälle, johon sitten  lisättiin lasten omia ideoita, ja niitähän piisasi.  Kaikille oli alusta alkaen itsestään selvää, että esityksen piti olla hauska ja humoristinen. Tällä kerralla hassuteltiin vähän vanhusten kustannuksella.31

Vanhat kävelykepit ja vaatteet etsittiin ”papoille ja mummolle” ja lainattiin jopa rollaattorikin esitykseen. Papat näyttivätkin aidoilta ruutupaidoissaan, henkseleissään, Reino-tossuissaan ja hatuissaan. Näytelmän alussa mummo vei karvahattunsa vahingossa eläinlääkärille luultuaan sitä Urpo-kissakseen.

Kommellukset eivät siihen loppuneet. Kun zumba-ohjaaja eksyi vahingossa vanhusten bingoon, syntyi sekasorto  vanhusten alkaessa ”sumpaamaan”. Kaiken lisäksi nuori ja kaunis ohjaaja  sekoitti vanhojen pappojen päät.

Monet naurut naurettiin harjoituksissa, kun jouduttiin ottamaan monta kertaa aina alusta naurukohtausten vuoksi. Mutta se juuri teki harjoittelusta mukavaa.  Esityksemme meni aivan niin kuin oli harjoiteltukin. Sää suosi esitystä auringonpaisteella, vaikka sateen vaara olikin suuri.

Kiitos  näyttelijöille suuresta panoksestanne: Joonas Harjunen, Roosa Peltonen, Ilmari Liikkanen, Viljami Liikkanen, Liina Kekäläinen ja Eino Kekäläinen. Kiitos Pyhällön kesätorin yleisölle, joka saapui suurella joukolla katsomaan esitystä. Kiitos Santeri Simoselle äänentoistolaitteiden käytöstä ja Katriina Liikkaselle sekä Rakennusliike Ismo Liikkanen ky:lle yhteistyöstä.

Katso lisää kuvia Galleriasta.

 

Ikäihmisten liikuntaa

Ihamaan Vetreät viettivät talven ja kevään viimeistä jumppa-päivää Mäkeenkallion kodalla. Olemme ahkerasti kokoontuneet maanataisin Vasapirtillä. Ohjaajaksi saimme vuoden alusta pirteän Tia Hirnin. Joukossamme on viisi avioparia ja koko joukko koostuu yhdeksästä naisesta ja kuudesta miehestä. Kolmen vartin aikana on todella monipuolista tuolijumppaa. Musiikin tahdissa, milloin pallot, kepit tai vaikka sanomalehti pötkylät apuna teemme liikkeitä kukin taitojemme mukaan.

Jutustelu ja vitsit ovat sallittuja jumpan lomassa. Monesti ne keventävät, ettemme rasitu liikaa. Ja joku aina huolehtii, että katsos ohjaaja kelloa, ettet myöhästy Kannusjärveltä. Kahvia nautimme silloin tällöin ja selvitimme ajankohtaisia asioita kylässä ja koko maailmalla. Tämä on todella tarpeen, sillä maaseutukylissäkään ei enää piipahdeta naapureissa. Tämä on sitä sosiaalista kanssakäymistä meille eläkeikäisille.

Vetreän kuva 5.5.

Nyt siihen kevään viimeiseen  kokoontumiseen. Viides päivä toukokuuta oli todella kylmä. Lämpöä vain pari astetta ja satoi lumiräntää. Mutta kodassa oli lämmin tunnelma. Grillitulella  paistuvat maukkaat makkarat. Keitettiin porokahvit ja tarjolla oli syntymäpäivä kakkua, munkkeja sekä juomana vielä kotitekoista ”syntisen” hyvää Simaa. Pian siinä kylki kyljessä kolme varttia vierähti ja ohjaaja jatkoi seuraavaan kylään. Syyskuun toisella viikolla taas aloitamme. Tervetuloa joukkoomme! 

 Ikäihmisille löytyy kesäkuukausina Haminan Senioripuistossa laiteohjausta, jumppaa,  ulkopelejä, sauvakävelyjä. Uudessa  Linnoituksen  uimahallissa on ohjattua  vesijumppaa, sekä kuntosalivuoroja, kuntosaliohjauksesta on kertamaksu, muut ovat maksuttomia.

Lähempiä tietoja saa Tia Hirniltä puh: 040 19991 409

Elinvoimaisen kulmakunnan voimavarat

Pyhällön kyläyhteisö löysi maaliskuussa pidetyssä kyläillassa paljon vahvuuksia, mutta myös kehittämistarpeita. Kyläläisten toiveita ja haasteita oli kuuntelemassa Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen yhdessä kylähankkeiden vetäjien kanssa. Tilaisuutta veti Pirkko Haikara Monteri -hankkeesta. Mukana olivat Sirpa Vähäuski Kymenlaakson kylät ry:stä, Kirsi Pohjankoski Sepra –  ja Jaana Savolainen Yksillä Purjeilla -kumppanuushankkeista sekä kutsuttuna poliisin näkökulmasta kertomassa Jarkko Lappeteläinen sekä lukuisa joukko kyläläisiä.

Kyläillan yleisö kuuntelee keskittyneesti ryhmätöiden tuloksia. Kuva Katriina Liikkanen.

Kyläillan yleisö kuuntelee keskittyneesti ryhmätöiden tuloksia. Eturivissä vasemmalla  kaupunginvaltuuston jäsen Jouko Yläjääski sekä kaupunginjohtaja Hannu Muhonen, Kaupunginsihteeri/lakimies Marika Myllykangas ja Kaupunginvaltuuston jäsen/toinen varapuheenjohtaja Jaakko Koskinen.

Elinvoimaisen kylän voimavaroiksi listattiin luonnollisesti koulu, päiväkoti ja kauppa. Hyvänä lisänä aktiiviset kyläläiset ja yhdistykset tuottavat lukuisia palveluja ja tapahtumia. Vapaaehtoisvoimin järjestyy mm. lavatansseja, toripäiviä, urheilu- ja liikuntatapahtumia, lasten ja nuorten harrastuskerhoja. Kyliltä löytyy myös metsästysyhdistyksiä ja VPK, osakaskunnat järjestävät onki- ja pilkkikilpailuja ja eläkeläisillekin on jumppaa ja jutustelua tarjolla.

Yhteisöllisyys ja yhteisen tekemisen tahto näkyy kylillä. Kyläyhdistys on kaikkia yhdistävä tekijä. Tienvarsien siivoustalkoot, pulkkamäkikilpailut, uinti- ja keilausretket, lasten disco, vanhojen koneiden ja ajoneuvojen näyttely, ohjelmalliset toripäivät  ja monet muut tapahtumat löytyvät yhdistyksen omilta nettisivuilta.  Sieltä löytyy myös “tonttipörssi”, jonka kautta paikkakunnalle muuttavat löytävät helposti tontin kodilleen.

Kehittämistoiveitakin toki löytyi. Nuorisolle kaivataan lisää toimintaa ja toimintatilaa. Kiekkokaukalo ja pururata kaipaisivat kunnostusta, samoin kylätiet.  Posti- ja terveyspalveluissakin olisi kehittämisen varaa ja rakennuslupa-asioissa. Vielä valokuitukaapeliakin tarvittaisiin ja julkisen liikenteen aikatauluihin rukkausta. Niin, ja poliisiakin olisi mukava nähdä kylillä muulloinkin kuin kyläillassa.

Kaupungin virkamiehet ja hankehenkilöt kuuntelivat ja kirjasivat ylös toiveita, kiittelivät virkeää kyläyhteisöä ja haluavat pitää yllä hyvää keskusteluyhteyttä.

Kuva Katriina Liikkanen. Teksti Katriina Liikkanen ja Anne Nisula

Uinti- ja keilausretki Imatralle

Pyhällön Pyry, Turkian Tuiske ja Pyhällön kylät järjestivät yhdessä virkistysretken Imatralle lauantaina 15.2.2014. Matkaan lähdettiin aamupäivällä Pyhällön Salen pihalta kimppakyydein. Retkelle osallistui yhteensä 44 retkeilijää. Nuorin osallistuja oli neljävuotias ja iäkkäin 75 v. Osallistujia oli siis melkein “vauvasta vaariin”.

Imatralla ohjelma alkoi kahden tunnin uinnilla kylpylässä. Päivä oli vilkas ja uimareita oli todella paljon, mutta kyllä mahduttiin mukaan. Uinnin jälkeen pidettiin tunnin tauko, jolloin ehti käydä syömässä vähän välipalaa tai levätä hetken ennen keilahalliin siirtymistä. Imatran kylpylän keilahallissa on yhteensä kahdeksan rataa ja ne kaikki oli varattu meille. Vuorossa oli hohtokeilaus ja se toi halliin vielä lisää tunnelmaa. Iloinen puheensorina, musiikki, vierivät pallot ja kaatuvat keilat  täyttivät hallin. Keilaus sopi hyvin myös pitkälti yli 7-kymppisille, vaikka vasen pakara tuli vähän kipeäksi. Kaikki tuntuivat viihtyvän ja kertoivat, että mukavaa oli. Ehkä retkeilemme Imatralle joskus uudelleen.

 hohtokeilaus

hohtokeilaus 2

”Vauvojen” juhlat

Vauvojen juhlat

Mukana kakkukahveilla olivat vasemmalta lukien Jaakko ja Tiia sylissään Martta, Satu ja Lyydia, Nancy ja Robert, Sini ja Liina sekä Sanna ja Nella.

Pyhällön Kylien toimesta oli kutsuttu vuonna 2013 Pyhällön talousalueelle syntyneiden lasten perheet Verneri salille 1.2.2014  klo 14.00. Viime vuonna syntyneitä pienokaisia on yhdeksän. Se on upea määrä.

Muutenkin vuosi 2013  oli onnistunut. Uusi kyläyhdistys perustettiin, uudet verkkosivut aukenivat, Hamina kylien kertomana julkaistiin ja monet harrastuspiirit sekä kylätapahtumat  jatkoivat innokkaasti toimintaansa. Meillä oli siis monta aihetta juhlaan.

Paikalle päässeiden viiden perheen kanssa nautimme Harjulan Oilin tekemästä herkullisesta täytekakusta ja kahvista sekä yhteisestä tapaamisesta. Paikalla oli 21 juhlijaa, pienokaisia, äitejä, isiä, sisaruksia ja kylätoimijoita. Juhlan päätteeksi annettiin pienokaisille lahjaksi kirja ja paita.

Kaikkea hyvää pienokaisille ja heidän perheilleen toivottaa Pyhällön Kylät ry!

Lahjat

Pienokaisille annettiin lahjaksi “Hamina kylien kertomana” – kirjat ja verkkosivuosoitteella pyhalto.fi painetut T-paidat

Itsenäisyyspäivän juhla Ihamaalla

Meidän kylällä on vietetty Itsenäisyyspäivän juhlaa jo vuodesta 1954. Tästä tilaisuudesta löytyy maininta Marttojen leikekirjasta. Juhlan järjestäjinä ovat olleet seurakunta ja Martat. Kansakoulun tiloissa kokoonnuttiin vuoteen 1967 ja sen jälkeen muutaman vuoden kodeissa, kunnes Vasapirtti valmistui vuonna 1971. Sankaritaulu sai sieltä paikan ja näin olemme vaalineet perinnettä. Martta-kerho lakkautettiin vuonna 2006, mutta kylässä päätettiin vielä jatkaa juhlintaa. Tämän vuoden juhla oli siis viideskymmenesyhdeksäs. Toivon, että jaksamme vielä ensi vuonna, niin silloin voisimme viettää kuudettakymmenettä Itsenäisyyspäivän juhlaa Ihamaalla.

6.12.2013 klo 13.00 olivat ohjelman esittäjät, vieraat ja kylän väki paikalla. Siniristilippu liehui ulkona ja pirtti oli koristeltu juhlaa varten, valkoisin liinoin, kynttilöin ja katajanoksin. Mukana oli Veteraanikuoro. Miehet ovat juhlistaneet tilaisuutta jo useana vuonna aiemmin. Kuulimme useita kuoron lauluja: mm “Veljeä ei jätetä”. Tämä laulu jäi mieliin uutena ja upeana. Se on paikallisten miesten, Pertti Rainion sanoittama ja Pertti Husun säveltämä. Kuoron ohjaajina toimivat Erkki Kapiainen ja Kauko Toikka.

Veteraanikuoro

Mukana olivat myös Haminan seurakunnasta, pastori Elina Rajala ja kanttori Ulla Suutari. Elinan puhui kauniisti Itsenäisyydestä ja elämän erilaisista vaiheista. Kysellen vieraiden ikäjakaumaa. Mukana oli yli 90-vuotiaita, ennen sotia, -sodanvuosina ja suurista ikäluokista syntyneitä aina 10-vuotiaisiin kylän lapsiin. Elina toivoi virren 577 sanoin “Suo, että sanas kirkkaana, saa keskellämme kaikua, ja kautta sukupolvien, suo soida nimes kiitoksen”

Oman kylän pieni tyttö Viivi Kirppu soitti sellolla meille useita sävellyksiä.
Väliajalla nautimme maukkaat juhlakahvit ja kahvirahasta otimme vähän tarjoilu kuluihin, loput kahvirahat lahjoitettiin Veteraanikuorolle. Juhlan loppuosassa saimme laulaa toiveidemme mukaisia joululauluja ja tilaisuus päättyi Elinan loppurukoukseen ja virteen “Maa on niin kaunis”

Taas kerran meillä oli lämminhenkinen tilaisuus kodikkaassa pirtissämme. Kiitos esiintyjille ja vieraille.

Kirjoittanut Oili Harjula

Syysretki Kirimajalle

Sunnuntai aamuna 6.10. klo 10. iloiset retkeilijät lähtivät Pyhällöstä kohti Husulaa Kirimajalle. 29 retkeilijän joukkoa vastassa Kirimajalla oli Hannu Kiri. Hänen opastamanaan kävelymatka alkoi jyrkällä nousulla ylös Pyölinmäkeä kohti Portimon polkuja.  Mäelle suunniteltiin vielä 1960-luvulla K65-metristä mäkihyppytornia, mikä jäi kuitenkin rakentamatta. Kävely matka oli muutama kilometri. Yöllisen sateen jälkeen oli ilma syksyisen raikas. Upea ruska väritti maisemaa. Kuntohuhdan laavulla oli taukopaikka, jossa nautittiin makkarat ja limsat.

Patikoitsijoita

Retkeilijöitä Kuntohuhdan laavulla.

 

Makkaran paisto

Retkieväät maistuivat hyvin.

Takaisin lähdettiin kahdessa eri porukassa, jotta mahduttiin katsomaan suksikokoelmaa museolle. Museon hirsikekehikko on ollut Turkian vaivaistalon sauna 1800-luvun lopulta, josta se on 1930 siirretty Vehkalinnaan. Hannu Kiri osti  70-luvulta saakka käyttämättömänä olleen rakennuksen Vehkalahden Veikoilta.Uudelleen pystytetty rakennus seisoo nyt hiihtourheilusta perinteikkäällä paikalla Pyölinmäen päässä. Suksipareja on museon tarpeisiin kertynyt noin satakunta. Malleissa löytyy niin täysipuista suksea, sälesuksea, muovipohjaa kuin lasikuituakin. Suksia on eri aikakausilta, niistä näkee miten välineet on kehittyneet. Siellä oli armeijan käytössä olleita suksia sekä terveystarkastajan ja poliisin sukset. Seinällä oli taulu jossa luki suksien lahoittajien nimiä. Myös Kymenlaakson rikas suksentekoperinne näkyy valikoimassa. Suksia on valmistettu esimerkiksi Ristniemessä, Klamilassa ja Ravijoella.

Suksimuseo2

Suksia museossa oli katto orsille asti.

Retki päätettiin Yu-kilpailuiden palkintojenjakoon Kirimajalla. Palkintojenjaossa paikalla oli 31 osallistujaa. Urheilijoita ja kannustusjoukkoja.

Palkintopöytä

Palkinnot valmiina jaettaviksi

Vehkalahden eläkeliiton kerhopäivä

Eläkeliiton kerhopäivä 1.10.2013. Ihamaan Vasapirtillä

Jo monena syksynä ovat Vekalahden eläkeliiton jäsenet kokoontuneet Ihamaan Vasapirtille kerhopäivään. Niin taas tänäkin syksynä ja väkeä oli pirtin täydeltä, yli 70 henkeä ja pihalla komea rivi autoja, ainakin 35. Edellisenä päivänä Ihamaan vetreä-jumppalaiset laittoivat Vasapirtin kuntoon. Pöydät, tuolit, matot, liinat sekä kukat paikoilleen ja pirtti näytti viihtyisältä.

Viikkoa ennen olimme kekustelleet päivän ohjelmasta ym. Esittäjä joukko kutistuu vuosi vuodelta, mutta Kirsti Lanki ja Oili Harjula eivät vielä antaneet periksi. Viedään vielä tämä vuosi, mutta tulevasta emme lupaa mitään.

Hyvissä ajoin saapuivat eläkeliiton kahvitus-ryhmän naiset kattamaan kahvipöytää ym. ja arvan myyjät Kaisu Venäläinen ja Eero Jung asettuivat paikoilleen. Pian vieraita alkoi saapua. Ja sitten me esittäjät kumpikin “lunssan” verottamina, kurkut kuivina. Pusseissa kimpsut ja kampsut, ohjelmarunko paperilla puh.johtaja Veli Aalleelle ja yhteislaulun sanoja Eila Bisso-Miffliniltä. Reippaasti tilaisuus alkoi “Arvon mekin ansaitsemme” laululla ja Veli kyseli onko nimipäivä- tai syntymäpäivän viettäjiä joukossa? Eipä ollut ja näin Veli säästyi onnittelu laululta.

Kirsti päästi valloilleen koulussa oppimansa runon “Piiskunen, pääskynen jne. Ei puhettakaan dementiasta, siitä vaan ulkomuistista.

Lausujatyttö vauhdissa

Lausujatyttö vauhdissa

Yleisö lauloi kauniin laulun “Kalliolle kukkulalle” ja Oili esitti kirjasta “Vanhat tädit eivät muni” osuvia lasten laukaisuja. esim. 7v.Tove. “Ennen vanhaan piti mennä naimisiin koska se oli valtion ja pappien mielestä parasta. Nykyään voi mennä aina uuden kanssa, eikä valtio sano mitään”

Syyslaulun jälkeen Veli ja Eija Tervo kertoilivat tulevista tapahtumista ja Eetu ja Iita pukeutuivat eteisessä. Esityksessä käsiteltiin ammatin vaihdosta. Isäntä rassaili vaan luutia ja emäntä pähkäili lehmän poikimisen kanssa. Lupasi myydä lehmät teuraaksi ja alkaa hierojaksi. Rahaa tarvittiin, mutta miehiä ei olis ollut lupa hieroa ainakaan koti kamarissa. Tässä kyllä muisti pätki, mutta onneksi käsikirjoitus oli mukana, niin päästiin loppun asti.

ahola-ja-ruska 1x

Nyt oli vuorossa kahvi-väliaikaan. Kahvi maistui upean pullan kanssa ja pian puheen sorina täytti pirtin ja arpakauppa kävi vilkkaana.

Tilaisuus jatkui, onnittelukukat Kyllikki Näpille, muistaminen oli unohtunt juhlapäivänä. “On maista kaikista sittenkin” laulun jälkeen Oili luki kirjoittamansa runon Kalevalaisten naisten nukkekurssin päättäjäsiin.

ahola-ja-ruska 2x

Eero Jung piti tietokilpailun. Yleisö jaettiin kahtia, ja vastaukset tulivat kyllä tai ei lapuilla. Pihanpuoli voitti 15 oikein 20 kysymyksestä. Toinen puoli sai 13 oikein. Lopuksi oli arvonta ja monta onnellista voittajaa. Vielä myytiin 2 euron Hamina kylien kertomana -kirjasta ja Veli Aalle kiitteli ja toivotteli hyvää syksyä kaikille ja tapaamisiin.

Yleisö lähti tilaisuudesta hymy huulillaan, kaikilla oli virkistävä aurinkoinen päivä. Puutkin loistivat upeissa syysruskan väreissä.

Torikausi 2013 päättyi torvisoittoon

Teksti: Kylätoimikunta
Kuvat:  Sisu Kontion kuva Ville Lehtinen, muut kuvat: Bosse F, Anne N 

Pyhällön kesätorien menestyksen kruunasi viimeinen tori 27.7. musiikin ja vanhojen koneiden merkeissä. Tunnelmaa nostatti  12 henkinen  Kymen puhku, eli Tervasaaren Tuuba ja Torvi -orkesteri.

Tuuba ja Torvi

Vanhat traktorit, kuorma-autot, henkilöautot, mopot sekä moottoripyörät kiinnostivat ja herättivät yleisössä nostalgisia muistoja. Käyttökunnostettuja menopelejä oli ajettu paikalle viitisenkymmentä. Toimintakunnossa olevia vanhoja mottorisahojakin oli näytillä kolmisenkymmentä.

_20G2845

Mopoja ja moottoripyöriä oli kymmenkunta. Muutamia paikallisia, mutta suurin osa naapurikunnista. Keskellä Ismo Liikkasen vuoden 1970 Tunturi Automat.

_20G2921

Kuvassa vuoden 1961 Mc Cormick , malli B-275. Omistaja Esa Lehtinen Saaramaalta.

 

_20G2842

Lauri Lehtomäki oli tuonut paikalle kolmisenkymmentä moottorisahaa yli sadan sahan kokoelmastaan – ja vielä kolme traktoria. Vanhin sahoista oli 1940-luvulta.

Petri Vierulan autot

Petri Vierulan Mini 1000 vuodelta 1977, Ford Cortina Consul 1963 mallia, Volga Gaz 21M vuodelta 1960, Lincoln Continental III-89A vuodelta 1969.

Sisu Kontio


Sisu Kontio vuosimallia 1965, 135 hv, 6,5 l Leyland moottori. Omistaja Jarmo Lääti Liikkalasta. Alkuperäinen rekisterinumero. Meneillään täysentisöinti kunnioittaen auton alkuperää.

Toritapahtumien vakiosuosikkeja on tikkakisa, joka innostaa sekä miehiä, naisia että lapsia näyttämään taitojaan. Palkintoina oli aikuisille pyhalto.fi  T-paitoja ja lapsille makeisia. Kesän parhaita tuloksia: Heikki Koskinen 33, Jaakko Koskinen 28, Aimo Lehtomäki 28 ja Ismo Harjunen 29, Timo Salmi 29. Paras lasten kesän tulos oli Eino Kekälainen 29. Kesän tikkakisoista vastasivat  pääasiassa Eemeli Liikkanen ja Manu Kiuru.  Nuoret hoitivat hommansa hyvin ja samalla tapasivat kavereitaan.

_20G3006

Ismo Liikkanen auttaa tuloksen laskennassa.

_20G2959

Katriina Liikkanen myi kyläkirjoja, T-paitoja ja keräsi nimiä kyläyhdistyksen jäsenrekisteriin.

Kylätoimikunnan  järjestämä kesätori on saanut vankan aseman vakinaisten ja kesäasukkaiden keskuudessa. Se työllistää nuorisoa ja moni ahkera yrittäjä saa kaivattua lisätuloa. Ostajat saavat paikallista tuoretta leipää ja särvintä:  lihat, kalat, vihannekset, perunat, mansikat, marjat ja monenlaiset leivonnaiset. Eri yhdistykset kahvitusvuorollaan saavat kaivattuja euroja toiminnan tueksi.

Kesän viimeisestä torikahvituksesta vastasi Ihamaan Metsästysyhdistys. Lue Oili Harjulan artikkeli torikahvituksesta.

Katso lisää kuvia viimeisesta toritapahtumasta kuvat Kuvagalleriasta.

Kiitoksia toriasiakkaat, myyjät ja esiintyjät. Meillä on hieno kesätori.  Pidetään se elävänä!

 

 

 

Ihamaalaiset tarjosivat herkkuja viimeisellä kesätorilla 2013

Ihamaan Metsästysyhdistys oli saanut Pyhällön talousalueen viimeisen kesätorin 27.7.13 kahvitusvuoron. Olimme siitä iloisia, sillä kokemuksesta tiesimme, että väkeä voi olla paljon, jos ilma suosii. Sillä hyvällä säällä torin valloittavat vanhat autot ja koneet. Näin kävi, ilma oli kesäisen helteinen, esiteltäviä koneita ja väkeä oli paljon. Ja esiintymislavalla puhalteli 12 hengen soittokunta Tuuba ja Torvi.

Jo keväällä  saimme tietoa, että leipojia ja työtekijöitä kaivataan kesätorin kahvitukseen. Kyllä niitä sitten löytyikin kun h-hetki läheni. Puheenjohtajan Vesa Koskiahon perheestä löytyy tosi jauhopeukaloita, sieltä tulivat uutuudet aurajuustopullat, sekä jo vakiot mokkapalat ja banaanikakku. Kirsti Lanki on aina valmis munkinpaistoon ja Oili Harjula juustosarvien paistoon. Mirja Jungilta tulivat lihapasteijat ja mustikkatorttu. Roimolasta ja Uusnäkiltä tuli pikkupullia pussikaupalla. Kirpun Sadulta saatiin marjapaistos, Margit Simolalta muropohjainen mustikkatorttu. Sirkka Jokelalta gluteeniton mustikkatorttu ja lisäksi Harjulan Oililta suolaista ja makeaa gluteenitonta. Joten kyllä valikoimaa löytyi jokaiseen makuun. Kaikille riitti, vaikka menekki oli kova.

Oili koulun keittiössä

Mirja Jung valmistelee koulun keittiössä tarjoiluja viimeiseen toritapahtumaan.

Lauantai aamu valkeni aurinkoisena ja todella lämpimänä. Päivä oli todella helteinen yli 27 asteen päästiin. Vesa Koskiaho oli huolehtinut kertakäyttöastioiden mehujen hankinnoista. Oili taas oli ostanut kahvit, maidot, teet ja sokerit. Vasapirtiltä otimme kangasliinat ja pumppupullot. Ihamaan 10 litran Melitta-kahvinkeitin on ollut koko kesän kaikkien käytössä.

Klo 8.30 kokoonnuimme torialueelle. Pöydät, penkit ja tarjoilutila ripeästi paikoilleen. Punakirjavat liinat pöydille. Kahvinkeittimet päälle ja leivonnaiset tarjoiluun. Kylmäkallet tarjoiluastioiden alle ja rahakippo ja myyjät asemiin. Vesa rahasti, Maarit Kastarinen jakoi leivonnaiset ja Eeva Kylmälä täytti kahvimukit. Kauno Peltonen ja Eero Jung olivat ripeitä poikia, joten kahvia ja muuta tarjottavaa siirtyi myyntipisteeseen vauhdilla.

Jonoa riitti yli toriajan. Viisi pakettia oli kahvinporoja varattu ja kaikki ne juomaksi keitettiin. Neljä litraa kahvimaitoa ja pillimehut, sekä leivonnaiset riittivät, vaikka kahvia myytiin lähes 250 mukillista.Tähän kahvitustyöhön osallistui 18 henkeä, joten yhteispelillä kaikki onnistuu.

Koululaisten teatteri kesätorilla sai iloiselle mielelle

Kesätorilla lauantaina 13.7.2013 oli ohjelmavuorossa koululaisten teatteriesitys “Kuivanmaan uimakoulu”.
Yksi oppilas meinasi myöhästyä uimakoulusta, mutta onneksi ehti mukaan esitykseen, jossa nähtiin vauhdikasta menoa vesihiihtoineen, vihtomisineen ja saunomisineen. Välillä urheiltiin ja verryteltiin lihaksia. Aurinkoakin otettiin ja rullailtiin potkulaudalla sekä liihoteltiin ja uitiin perhosen lailla. Auringon ottamisen jälkeen oli taas hyvä viilentää tunnelmaa tuulettamalla viuhkoilla ja pyyhkeillä. Lopuksi uimaopettajan johdolla keinahdeltiin esityslavalla Pienen ankanpoikasen tahtiin.

uimaope ja oppilaat
Vauhdikasta menoa kenraaliharjoituksissa

Esityksen käsikirjoitus oli Iida Kekäläisen. Hän toimi myös ohjaajana
yhdessä Katriina Liikkasen kanssa. Näyttelijöitä oli seitsemän: Joonas Harjunen, Olli Kiuru, Eino ja Liina Kekäläinen, Ilmari ja Viljami Liikkanen sekä Roosa Peltonen. Kannustus
joukkoihin kuului myös Iidan tyttö Kerttu 1v 9kk.

014
Kerttu “testaa” äänentoistolaitteita.

Pari päivää vierähti harjoituksissa, vuoroin Kekäläisillä vuoroin Liikkasilla, ja kaikilla oli mukavaa. Harjoitusten lomassa hypittiin väillä trampoliinilla ja pelattiin kiikkupalloa ja tietysti syötiin välipalaa: kolme pellillistä sämpylöitä, pellillinen kinkkupasteijoita, kaksi litraa jäätelöä, kolme litraa mansikoita ja kaksi kääretorttua sekä pipareita aika määrä.
Sää suosi niin harjoituksia kuin esitystäkin. Aurinko paistoi ja lämmintä riitti. Siis erinomainen sää uimakouluun! Lauantaina esityksessä taisi auringon ottajilla olla ihan oikeasti hikipisarat otsalla…

003
Uimaopettaja ehti välillä ottaa aurinkoa.

Lasten musiikkiesitykset viihdyttivät toriyleisöä

Lasten soittoesityksen kesätorilla lauantaina 6.7.2013 aloitti kahdeksanvuotias Viljami Liikkanen soittamalla pianolla kappaleen Sininen ja valkoinen. Viljamin soittoharrastus sai alkunsa jo viisivuotiaana. Isoveljen soittoa kuunnellessa ja katsellessa oli innostus soittoa kohtaan kasvanut niin, että Viljami ilmoitettiin kansalaisopiston pianotunnille Pyhällön koululle. Soittotunneilla on Viljami käynyt jo kolme vuotta.

Toisena esiintymislavalle asteli yhdeksanvuotias Viivi Kirppu. Hänen soittimensa on sello. Viivi soitti kappaleet: Lintu, Polkan tahtia, Kaksi poikaa Viialasta, Flintstones ja Kymenlaakson laulu. Viivi aloitti soiton musiikkiopiston jousiorkesterikoulussa 6-vuotiaana. Vuoden soitettuaan hän pääsi viralliseksi oppilaaksi musiikkiopistoon. Viivi on osallistunut moniin esiintymisiin. Oman soittotunnin lisäksi Viivi soittaa musiikkiopiston orkesterissa. Pyhällön kesätorilla tuntui hyvältä soittaa, kertoi Viivi.

Seuraavana esiintymisvuorossa oli 12-vuotias Ilmari Liikkanen. Pianolla hän soitti kappaleet: Gladiaattorien tulo ja Täällä pohjantähden alla. Pianon soittoharrastus sai alkunsa Ilmarin ollessa 6 -vuotias. Hän halusi alkaa soittaa pianoa, ja niinpä hänet ilmoitettiin kansalaisopiston pianotunneille Pyhällössä. Vuonna 2010 Ilmari pääsi musiikkiopiston pianonopetukseen. Kesätorilla oli Ilmarin mielestä kiva soittaa koska paikalla oli paljon yleisöä.

Neljäntenä esiintymislavalle saapui Eino Kekäläinen 12-v. Hän soitti harmonikalla kappaleet: Kaksi on paatissa soutajaa, Bim Bam ja Emma. Eino aloitti musiikkiharrastuksensa 5-vuotiaana pianon soitolla kansalaisopiston Pyhällön ryhmässä. 7-vuotiaana piano kuitenkin vaihtui haitariin ja seuraavana vuonna Eino aloittikin haitaritunnit musiikkiopistossa. Eino on kasvanut vauvasta asti musiikin parissa, näin ollen olikin aivan luonnollista aloittaa jonkin instrumentin soitto ja haitari se sitten tuntui ”omalta soittimelta” vaikka onkin jokseenkin haasteellinen. Einon mukaan kesätorilla oli mahtava soittaa mukavan yleisön edessä.

Lopuksi Ilmari ja Eino soittivat yhdessä vielä kappaleet: Jäähyväiset ja Rigoletto. Pojat ovat tunteneet vauvasta asti toisensa. Jo ekaluokkalaisina he soittivat koulun joulujuhlassa Chopsticks- kappaleen pianolla nelikätisesti. Heillä on ollut monia yhteisiä esiintymisiä. Yhteisen musiikki harrastuksen lisäksi pojat ovat hyviä ystäviä keskenään ja aikaa vietetään yhdessä muutenkin kuin musiikin parissa. Lasten soittotuokion jälkeen kuultiin ylimääräisenä numerona erään vapaa-ajan asukkaan soittamana Kesäillan valssi

Sää oli koko esityksen ajan mitä mainioin. Parantamisen varaa oli vain äänentoistolaitteiden käytössä. Ja parasta kaikessa oli se, kun palkkioksi soittajat saivat Paijärven Marttojen leipomaa TODELLA HYVÄÄ riistapiirakkaa!

Pyhällön torisoittajat 6 7 2013

Torisoittajat vasemmalta Viivi, Eino, Ilmari ja Viljami.

Juhannustori keräsi ennätysyleisön

Teksti: Oili Harjula, Katriina Liikkanen
Kuvat: Bosse F. Katso lisää kuvia Galleriasta.

Pyhällön  torille saapui juhannusaattona väkeä enemmän kuin koskaan.  Arviolta 500 innokasta ostajaa tuli hakemaan herkkuja kesän juhlaan, tuliaisia kotiin ja seuraamaan ohjelmaa.

Jonot muodostuivat jo ennen torin alkua, mutta myynti aloitettiin tarkasti klo 10.

Jonot muodostuivat jo ennen torin alkua, mutta myynti aloitettiin tarkasti klo 10.

Suurin osa saapui paikalle jo hyvissä ajoin. Kokemus on opettanut, että tavara on niin hyvää, että se loppuu yleensä  kesken.  Jonoja alkoi muodostua pöytien ääreen jo ennen torin avaamista.  Myynti aloitettiin kuitenkin vasta klo 10, kun Kyläyhdistyksen  puheenjohtaja Ismo Kiuru julisti torin auenneeksi ja toivotti kaikki tervetulleeksi.

Torilta löytyivät niin tuttavat kuin naapurit, karavaanarit ja mökkiläiset sekä heidän vieraansakin.   Myös moni ohiajava juhannusmatkaaja pysähtyi  vilkasta toria ihmettelemään ja olipa paikalle saavuttu varta vasten Pyhtäältä asti.  Liikenteenohjaajia tarvittiin ohjaamaan autot urheilukentälle, joka täyttyi hetkessä.

Autoja oli jonoksi asti.

Autoja oli jonoksi asti.

Kylätoimikunnan pitämästä kahviosta sai lettuja, leivonnaisia ja juotavaa helteistä päivää  helpottamaan.  Yleisömäärä oli yllätys kahvilan pitäjillekin.  Uusi 100 kupin kahvipannu ei riittänyt, mutta onneksi apuun saatiin Ihamaan pannuja, sillä kahvia myytiin 250 kuppia. Lettuja meni kaikki 70 ja leivonnaisia enemmän kuin ehdittiin laskea.  Niitä ostettiin jopa lisää myyjiltä. Kahvimaitokin loppui kesken, mutta Sale-kaupasta saatiin sitäkin lisää.

Myyjät olivat varautuneet, mutta myynti yllätti kaikki. Kalakauppias varasi saman määrän kuin viime vuonna, mutta se ei riittänyt.  Mansikanmyyjälle jäi vain pari laatikkoa. Leivät menivät kaupaksi alkumetreillä. Kanamunat loppuivat heti kesken, samoin  moni muu tuote.

Mansikanmyyjä odottelee torin avaamista.

Mansikanmyyjä odottelee torin avaamista.

Myyntitiskeiltä löytyivät kotona leivotut hapanleivät, karjalanpiirakat, herkkupitkot, kakut, piirakat, tortut, pikkuleivät. Taattua laatua olivat lihat, kalat, mansikat,  karkit, hunajat, vihannekset, mehut, uudet perunat, kananmunat, pärekorit, korut, käsityöt, perennat, villasukat, tervaleppäiset pöllöt, kirpputoritavarat ja uusiomateriaalista tehdyt vaatteet ja asusteet. Tukeva hirsinen puutarhakalustokin oli myynnissä.   Myynnin lisäksi torilla oli moottorisahataidetta livenä ja kohokohtana tietenkin lasten tanhuesitys.

Tanssijoita ohjasi Satu Kirppu. Mukana oli 19 tanssijaa:  11-14 v. ryhmä Klieka ja 7-10 v. ryhmä Tsäpperä. Ensimmäisenä nähtiin  Kaikki Ilo, toisena Katrilli Ulvilasta , sitten Nurkkasilla,  Mitä tehtäis, Sik Sikanen ja Hevosen vaihto.  Seni-tanssi vauhdikkaine  ripaskoineen lopetti  kavalkadin. Lapset saivat innostuneet aplodit  hienosta esityksestään.

Lasten kansantanssiesitys oli toripäivän kohokohta.

Lasten kansantanssiesitys oli toripäivän kohokohta.

Ohjelmassa oli myös Vehkalahden eläkeliiton arpajaiset, Kurkiniemen ratsastajien poni- ja hevosratsastusta lapsille sekä suosittu tikkakisa, jossa taitojaan kävi koettelemassa 30 heittäjää.

juhannustoripanoraama

Panoraamakuva torilta.

 

www.pyhalto.fi  -sivut  olivat auenneet juuri  sopivasti kesäkuun alussa ja sivuja mainostavaa T-paitaa sai ostaa torilta.  Kyläyhdistyksen jäseneksi ilmoittautui  parisenkymmentä henkilöä ja   juuri ilmestynyttä Haminan kyläkirjaa myyytiin huikeat 100 kpl.

Pyhalto088

Uusi kyläkirja ” Hamina kylien kertomana” oli menestystuote.

Yhteensä kolmisenkymmentä vapaaehtoista oli mukana toritouhussa. Musiikkilaitteet tulivat Turkian Tuiskeelta, nostolava Liikkaselta,  lettupannu ja lettutaikina Lankilalta,  kahvinkeittimet  kylätoimikunnalta  ja Ihamaalta,  kahvileivät kahvioon Kirpulta, Liikkaselta ja Nukariselta,  liikennettä ohjasivat  kylän miehet.
Kiitokset kaikille osallistujille, kauppiaille, esiintyjille sekä koko toriyleisölle.

Uudet kotisivut auenneet

Pyhällön talousalueen kylien uudet kotisivut aukeavat 1.6.2013. Vanhat sivut olivat pahasti jumittuneet ja  päivittäminen käynyt mahdottomaksi.  Siksi Kylätoimikunta tarttui innokkaasti kutsuun lähteä mukaan Kymenlaakson Kyläportaali –hankkeeseen, joka tarjosi mahdollisuuden saada tukea ja ohjausta kotisivujen tekoon sekä linkittyä maakunnalliseen kyläportaaliin.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen rahoittaman https://www.kymenkylat.fi/  hankkeen tavoitteena on kehittää kylien tiedotusvalmiuksia, tuoda kylille lisää näkyvyyttä internetissä ja helpottaa niin asukkaiden, loma-asukkaiden kuin matkailijoidenkin tiedonhakua.

Mukana Kyläportaali -hankkeessa on 13 kylää, joista Pyhällön alue on ensimmäisten joukossa julkistamassa uudet kotisivut.
– Kylät ovat ottaneet hankkeen positiivisesti vastaan ja monessa kylässä pitkään haaveena olleet toimivat kylän kotisivut ollaan saatu hankkeen avulla alkuun, kertoo Kyläportaalin hankevetäjä Joni Tyviö

Alkuun pääsy oli vaikeinta Kylätoimikunnan sihteeri Katriina Liikkasen mielestä, sillä odotukset olivat korkealla.
– Halusimme upeat sivut, joiden kautta yhteydenpito helpottuu  ja tieto tapahtumista kulkee. Koulutusta ja ohjausta toki saatiin, mutta enemmänkin olisi kaivattu.

Johan tässä vanhakin nyt nuortuu, riemuitsee Oili Harjula. Hän on  ensikertalaisena innoissaan mukana kotisivutoimittajana ja työstää tekstejä sivuille kuin vanha tekijä.

Ei tämä mitään yksinkertaista ole, toteaa puolestaan Pyhällön kotisivujen päivityksestä vastaava Ville Lehtinen. Hänelle kotisivujen päivittäminen on ennestään tuttua puuhaa, mutta WordPress -kotisivuohjelma, johon Kyläportaali perustuu, ei toimi aina odotetulla tavalla.

Asian vahvistaa hankevetäjä Joni Tyviö. – Erityisesti ne, joilla on  aikaisempaa kokemusta kotisivujen tekemisestä, aiheuttaa  järjestelmä välillä kummastusta. Tässä ei nimittäin perinteisen kaavan mukaan luoda ja muokata sivuja, vaan sivusto perustuu tietokantaan ja lopputulos ainoastaan vaikuttaa normaaleilta kotisivuilta.

Sivutoimikunta on kokoontunut vaihtelevalla kokoonpanolla ainakin kymmenen kertaa ja osallistunut kolmeen eri koulutustilaisuuteen.  Tuloksena ovat nämä mainiot sivut, joilla saadaan toiminta tunnetuksi ja kylät näkyviksi.  – Sisäinen tiedotus paranee,  kun asiakkaat löytävät kylien palvelutarjonnan sekä alueella toimivat yhdistykset ja järjestöt, sanoo lopputulokseen tyytyväinen, sisällöstä vastaava Katriina Liikkanen.

Tutustukaa sivuihin, antakaa reilusti vaan ideoita sähköpostilla, niin voidaan yhdessä kehittää sivuja, kehottaa Ville Lehtinen.

Kesken kevätkiireiden sivunikkareina tällä kertaa Ville , Katriina , Anne ja Oili. Kuva Ilmari

Turkian Tuiskeen kuulumisia

Terveisiä pohjoiskulmilta Turkialta

”21.8.1932 pidettiin Perilässä kokous, jossa päätettiin perustaa Turkialle Vehkalahden Veikkojen kyläosasto ja nimeksi Tihulan Einon ehdotuksesta hyväksyttiin Tuiske. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Aarne Porkka ja johtokuntaan Meeri Perilä, Aino Kaipiainen, Viljam Kaipiainen ja Väinö Siltanen.” Näin kirjoittaa Martti Saarento kirjassaan Jääskien ja Turkioitten kylä. Tuosta kokouksesta alkoi Tuiskeen matka ja se jatkuu edelleen.Syksyllä 2012 tuli Tuiske osastolle pyöreät 80 vuotta mittariin.

Paljon on matkalle mahtunut kaikenlaista, mm.urheilukentän tekeminen sotien jälkeen, lavan rakentaminen vuonna 1949 ja Turkian kyläkoulun ostaminen Vehkalahden kunnalta vuonna 1974. 1990 luvulla lavaa saneerattiin ja laajennettiin nykyaikaisemmaksi. Paljon on jouduttu talkootöitä tekemään ja tansseja pidetty, jotta on saatu sekä lava, että Puusteli pidettyä kunnossa.

Sen enempää historiasta en tähän kirjoita, enkä myöskään niistä monista hienoista urheilu saavutuksista, joita Tuiskeen urheilijat ovat saavuttaneet vuosikymmenten kuluessa. Kerron enemmin siitä, miten Tuiske on viettänyt vuotta 2012, juhlavuottaan ilman juhlia.

Tuiske omistaa siis entisen Turkian kyläkoulun. Jo vuosia on kauhisteltu kokouksissa öljylämmityksen kalleutta ja yritetty kasata rahaa tansseja järjestämällä Puustelin ylläpitoon. Monesti on mietitty eri vaihtoehtoja ja aina jätetty asia hautumaan. Parhaimpana vaihtoehtona nähtiin maalämpöjärjestelmään siirtyminen. Selvitettiin olisiko mahdollista saada mistään avustusta noinkin isoon remonttiin. Vihdoin Yläjääsken Joukon kannustuksesta uskallettiin ruveta tuumasta toimeen ja haettiin avustusta Sepra ry:ltä. Asia esiteltiin vuosikokuksessa 2011 ja saatiin kokouksen hyväksyntä hankkeen aloittamiseen. Samaan hankkeeseen liitettiin myös vesikaivon uusiminen ja salin seinien siistiminen puolipaneloinnilla. Keväällä 2012 jätettiin hankepaperit Sepra:lle ja jäätiin odottamaan päätöstä. Toukokuussa saatiin myönteinen vastaus Sepralta ja jäimme odottamaan Ely-keskuksen päätöstä. Kesä kului päätöstä odotellessa ja vasta syksyn tullen Ely-keskus antoi myönteisen päätöksen. Kaiken tarjouskilpailun ym. viivytysten takia, päästiin maalämpökaivoja sekä vesikaivo poraamaan marraskuussa 2012. Loput urakasta siirtyi vuodelle 2013. Heti tammikuun alussa hautasimme maakaapelia maahan (kiitos suotuisan alkutalven) porakaivolle, samaan aikaan maalämpöjärjestelmä asennettiin loppuun. Seinien panelit katkaistiin määrämittaan ja lakattiin ennen seinään laittoa. Urakan valmistuttua järjestettiin siivoutalkoot. Nyt on siistit seinät ja lämmintä on riittänyt.

Tuiske on omistanut jo monta vuotta moottorikelkan, millä pidetään kunnossa mm. Pyhällön valaistulatu, reitti Turkian ja Pyhällön välillä ja laturetkiladut pohjoisosassa Haminaa. Suosituksi laturetkeksi on noussut Turkian-Pyhällön laturetki, mikä hiihdetään pääosin Turkian metsissä. Vanha kaupungilta ostettu kelkka alkoi vaatia paljon huoltoa ja remonttia, niinpä viime keväänä päätimme hakea kaupungilta kohdeavustusta uuden kelkan hankintaan. Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta myönsikin meille 1500 euroa avustusta. Kelkka jäi viime keväänä ostamatta! Tänä vuonna lumi tuli jo aikaisin ja ennen joulua pästiin hiihtämään, mikäli saatiin latu tehtyä, kun kelkka hajosi joka ajokerralla uudestaan. Oltiin hankalassa tilaanteessa, jätetäänkö ladut kaupungin tehtäväksi vai hankitaanko uusi kelkka. Kyseltiin tarjouksia ja rahoitusmahdollisuuksia. Saatiinkin puhuttua sopiva ehto meille: osa kelkasta maksetaan heti ja loput syksyllä, kun lavakausi on loppunut ja toivottavasti on saatu hankeavustukset Ely-keskukselta ja lavakin tuottanut meille hyvän tuloksen. Tammikuussa saatiin uusi kelkka käyttöön! Nyt on saatu nauttia hyvistä latu-urista ja hienoista hiihtokeleistä. Se Turkian-Pyhällön laturetki hiihdettiin 24.2 ja hiihtäjiä oli yli 200.

Työn merkeissä on Tuiske viettänyt juhlavuotta. On talkoiltu lavalla, urheiltu Pyryn kanssan yhdessä hiihdossa, maastojuoksussa ja yleisurheilussa. Ja mikä hienointa, saatu maalämpöjärjestelmä Puusteliin ja seinät ojennukseen. Tästä on hyvä jatkaa.

Ensimmäinen maalämpökaivo tulossa.

Ensimmäinen maalämpökaivo tulossa.

Kaakon kylien pulkat liukuvat vauhdikkaasti

Etelä-Suomen Paras Pulkkamäki -kilpailu järjestettiin maaliskuussa 2.3.2013 jo 8.kerran valtatie 26 kupeessa Saaramäessä Lankilan kylässä. Kaunis aurinkoinen pakkassää suosi tapahtumaa.  Sarjoja oli kolme; lapsille ja naisille ja miehille kaikille oma sarjansa. +60 sarjaa oli kyselty ja se otettiin nyt mukaan, mutta osallistujia ei tässä sarjassa ollut.

 Harjoituslaskua Saaramäellä ennen pulkkakisan alkua.

Harjoituslaskua Saaramäellä ennen pulkkakisan alkua.

Tapahtumassa oli tarjolla pullaa ja kahvia, joka keitettiin nuotiolla nokipannussa. Myynnissä oli myös makkaraa itse nuotiolla paistettuna. Hernekeittoa myytiin rokkatykistä.  Illan pimetessä jätkänkynttilät valaisivat pulkkamäkeä ja tunnelma tiivistyi, kun aikuiset jatkoivat mäenlaskua.

Maailmanmestaruutta hakemaan

Päätös pulkkamäen MM-kisoihin osallistumisesta oli kypsynyt jo useita vuosia aiemmin. Tänä vuonna osallistuminen mahdollistui joukkueen ripeän mobilisoitumisen ja onnistuneen sponsorikierroksen ansiosta. Saariselän MM-kilpailuissa 20.4.2012.  ei kehnohkosti liukuva nuoskalumi taittanut voitontahtoa 16 henkiseltä Kaakon kylien pulkkamäkijoukkueelta

Voitokas maailmanmestaruusmatka poiki yksilösarjoissa peräti kaksi kultaa, hopean ja kaksi pronssia ja joukkuesarjassa 3. sijan ja uhkean pokaalin. Ismo Liikkasen suorittama pulkkien voitelu oli kohdallaan.

Pulkkamäkitaito perinnöllistä

Uudet pulkat valmiina kisaan

Uudet voidellut pulkat ja innokkaat kilpailijat valmiina MM kisaan.

“Se oli ylivoimaa kaakosta, aivan kuten lupasimmekin” , hehkutti matkanjohtaja Jani Lankila. Erityisen tyytyväinen tulokseen niin koko joukkueen, kuin oman perheensä mitalisaldon johdosta oli Haminan, Pyhällön talousalueen kylätoimikunnan puheenjohtaja Ismo Kiuru. ” Se on geeneissä” totesi paikallisen pulkkamäkikilpailun isä ja isäntä.  Ismon tytär Niina Kiuru, 16 vuotta, voitti MM-kultaa ja poika Manu, 14 vuotta, pronssia nuorten sarjassa.

Myös Liikkasen perheen geeneissä on mitä ilmeisimmin synnynnäinen taipumus hyvään liukuun. Katriina Liikkanen oli yleisen sarjan nopein nainen sijoittuen 10. sijalle ja 11-vuotias Ilmari Liikkanen voitti 8 – 12 vuotiaiden sarjan hopeaa. Samassa sarjassa Jore Lankila, 10 vuotta, kuittasi pronssia.
Maailmanmestari Jesse Martikainen 5 v., voitti oman sarjansa ylivoimaisesti. Nuori lahjakkuus oli tyytyväinen saamansa pokaalin lisäksi myös ansaittuun jäätelöannokseen.

Yleinen sarja oli osallistujamenestys. Tapahtuman järjestäjien mukaan 18 – 59 vuotiaiden juniorien sarjassa oli melkein 90 osallistujaa. Kaakkolaisista parhaiten sijoittui Tero Seppälä, jonka 4. sija hävisi pronssille vain hieman yli 8 sekuntia. Joukkuesarjan pronssimitalin pokkasivat Jani Lankila, Noora Kiili ja ankkurina Katriina Liikkanen. Myös muut matkalaiset olivat tyytyväisiä reissuun. Mukana joukkueessa olivat Selja Auzeray 10, Milla Koponen 11,  Eemeli Liikkanen 15, Viljami Liikkanen 8, Olli Kiuru 11 sekä isät Joni Martikainen ja Ismo Liikkanen.

“Joukkue voitti bioenergialla”, totesi Ismo Liikkanen viitaten päätukijaan Ylivoimaakaakosta.fi. Muut tukijat olivat Kaakon matkailu Kaakko135.fi/mobiili, kuljetus Tero Seppälä Oy, JM-konehakkuu Oy, Rakennusliike Ismo Liikkanen Ky sekä Pyhällön talousalueen kylätoimikunta.

Maailmanmestaruuskahvit järjestettiin 28.4.2013 Pyhällön koululla. Paikalla oli kakkua nauttimassa ja voittajia onnittelemassa noin 60 henkeä.

Katso lisää kuvia Kuvagalleriasta.