Pyhällön  talousalueen kyliä ovat Ihamaa, Lankila, Pyhältö, Salo-Turkia ja Turkia sekä osa Kitulan kylää (Vartti Kitula).
Vuodesta 2003 lähtien alue on kuulunut Haminan kaupunkiin, sitä ennen se oli osa Vehkalahtea.

Kylien esittelytekstit ovat vuodelta 2017.

Ihamaa on ihana kylä

Ihamaasta on maininta jo 1500-luvulla pitäjänkirjassa. Joten onhan tämä kylä saanut elää monenlaisia vaiheita. Mutta puhutaanpa tämän päivän kylästä.

Ilon aiheita löytyy uusista asukkaista. Taloja on mennyt myyntiin ja ne ovat vaihtaneet omistajia. Nuoret ovat huomanneet, että Ihamaa onkin hyvä paikka asua. Ja mikä parasta; muuttajissa on lapsiperheitä ja kylään odotetaan pikkuvauvaa. On varmaan yli kaksikymmentä vuotta, kun tämän kylän puolessa on ollut pikkuvauvoja. Se, jos mikä antaa uskoa, että tässä kylässä on jatkossakin elämää. Yksi uusi komea kesäkotikin valmistui viime kesänä. Piha on saanut upeat istutukset.

Saatiin myös uusi päällyste 26 tiehen, niin työmatkat sujuvat turvallisesti. Toivotamme kaikki todella lämpimästi tervetulleiksi kyläämme.

Ihamaalta olimme mukana Pyhällön kylät ry:n järjestämässä Suomi 100- valokuvanäyttelyssä useilla kuvilla. Siinä saimme esille monia jo unohduksiin jääneitä tapoja ja tapatumia.

Ihamaa sai julkisuutta, kun täältä löytyi kotikuusi, joka oli istutettu Suomen Itsenäisyyden 50-vuoden muistoksi. Se löytyi Matti Harjulan pihalta ja pääsi ihan valtakunnalliseen levitykseen ”Kotikuusta etsimässä” -ohjelmaan.

Koko vuosi on ollut Ihamaalla juhlinnan aikaa. Toukokuussa oli Keskustan paikallisyhdistyksen 100 -vuotisjuhla. Ihamaalaiset ovat olleet aina valveutuneita. Jo 1600 -luvulla täältä oli valtiopäiväedustajana Sigfrid Simonpoika Koski. Joten ei ole ihme, että aate elää.

Tässä kylässä on elävä ja toimiva Metsästysyhdistys. Se juhli 60- vuotista taivalta elokuussa näyttävästi. Juhlapuheen piti maa-ja metsätalousministeri Jari Leppä. Itsenäisyyspäivänä juhlimme Vasapirtillä Suomi 100 -vuotta. Sinne pystytämme vielä kesäisen valokuvanäyttelyn.

Joten juhlia täällä osataan, mutta elämä on suurelta osin arkea. Siinä meitä auttaa yhteistyö. Talkoot ovat meillä aina olleet yksi voimavara ja sitä me vieläkin vaalimme. Mäkeenkallion kota on saanut uuden tervatun katon ja Vasapirtti oli kunnostettu juhlaa varten. Ja vielä meiltä löytyy talkooapua vaikka perunan nostoon. Joten kannattaa olla ylpeä ihamaalaisuudesta.

Vuosi 2017 oli ihamaalaisille yksi surullinen vuosi, kun lähes 100-vuotias kansakoulurakennus paloi poroksi. Vaikka se oli jo vuodesta 1967 ollut yksityisomistuksessa, niin aina se oli “meidän” koulu. Entinen oppilas sanoi nähdessään palon, että hänen yliopistonsa on maan tasalla. Sitä se oli ollut meille monen sukupolven ajan. Mutta kylä elää ja me sen mukana.
Teksti ja kuva: Oili Harjula

Pyhältö, pirteä kylä

Harrastusmahdollisuuksia löytyy jokaiselle: urheilua ja liikuntaa lapsille ja aikuisille, uintia luonnonvesissä, kalastusta, metsästystä, kerhoja, yhteisiä rientoja, talkoita ja juhlia.   Pyhällön kesätoreilla ja talvella joulumarkkinoilla ostetaan paikallisia tuotteita ja nautitaan esityksistä –  on musiikkia, renkaanheittoa, vanhoja moottoreita ja kansantanssejakin.  Talvella Pyhältöjärven jäällä on sään salliessa yli 2 km pitkä luistelurata.

Kauppa, koulu, päiväkoti ja kahvila löytyvät Pyhällöstä. Niin, ja onhan urheilukenttä sekä jääkaukalo ja frisbeegolf-ratakin. Lukuisia palveluja on saatavana alueen kaikilta kyliltä:  kaivuutöitä, rakentamista, teiden hoitoa, autonkorjausta, tukan leikkuuta, hierontaa, puutarhanhoitoa, sahausta, tilatuotteita ja vaikka mitä.

Turkialla hyvä olla

“Turkia, kaskisavujen, metsien ja metsälampien kylä. Tähän tapaan kuvaa kyläämme Martti Saarento, 1985 päivätyssä kirjassaan Jääskien ja Turkioiden kylä. ”Pohjois-Vehkalahden kaskikylien” joukkoon meidät on luettu muissakin lähteissä. Vakituista asutusta tiedetään tänne syntyneen 1300 – 1400 lukujen vaihteen tienoilla. Asukkaat ovat tuolloin tulleet Lapveden (Saimaan alueen) suunnasta juuri hyvien kaskimaiden takia. Kylämme on nykyisen Haminan alueen pohjoisin, rajoittuen luoteessa Kouvolaan, koillisessa Miehikkälään, pistääpä pohjoisessa alueemme terävänä piikkinä yhteiseen rajapyykkiin Luumäenkin kanssa.”

Näin alkaa Jouko Yläjääsken kirjoitus Turkian-kylän sivuista  Uudessa Haminan Kyläkirjassa. Miten se jatkuu, saat selville, kun hankit itsellesi kirjan, joka ilmestyi kesäkuun alussa 2013.

Tervetuloa Turkialle, täällä on hyvä olla.

Lankila ja Salo-Turkia

Haminan pohjoisin osa on kiilan muotoinen alue, josta suurin osa  kuuluu Turkian kylään. Siitä erottuu pieni osa Salo-Turkiaksi, joka on toisella puolella Hamina-Taavetti maantietä (VT 26). Tämä emokylästä erillään oleva alue on Purhoon johtavan tien varrella.

Lankilan kylä sijaitsee 5 km  Pyhällöstä Taavettiin päin maantien kahta puolta Vehkajoen laaksossa, kallioisten mäkien suojassa. Vehkajoki virtaa tässä kohtaa alkaen Ala-Kailasesta laskien Korppiseen.