Turkian Tuiskeen kuulumisia

Terveisiä pohjoiskulmilta Turkialta

”21.8.1932 pidettiin Perilässä kokous, jossa päätettiin perustaa Turkialle Vehkalahden Veikkojen kyläosasto ja nimeksi Tihulan Einon ehdotuksesta hyväksyttiin Tuiske. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Aarne Porkka ja johtokuntaan Meeri Perilä, Aino Kaipiainen, Viljam Kaipiainen ja Väinö Siltanen.” Näin kirjoittaa Martti Saarento kirjassaan Jääskien ja Turkioitten kylä. Tuosta kokouksesta alkoi Tuiskeen matka ja se jatkuu edelleen.Syksyllä 2012 tuli Tuiske osastolle pyöreät 80 vuotta mittariin.

Paljon on matkalle mahtunut kaikenlaista, mm.urheilukentän tekeminen sotien jälkeen, lavan rakentaminen vuonna 1949 ja Turkian kyläkoulun ostaminen Vehkalahden kunnalta vuonna 1974. 1990 luvulla lavaa saneerattiin ja laajennettiin nykyaikaisemmaksi. Paljon on jouduttu talkootöitä tekemään ja tansseja pidetty, jotta on saatu sekä lava, että Puusteli pidettyä kunnossa.

Sen enempää historiasta en tähän kirjoita, enkä myöskään niistä monista hienoista urheilu saavutuksista, joita Tuiskeen urheilijat ovat saavuttaneet vuosikymmenten kuluessa. Kerron enemmin siitä, miten Tuiske on viettänyt vuotta 2012, juhlavuottaan ilman juhlia.

Tuiske omistaa siis entisen Turkian kyläkoulun. Jo vuosia on kauhisteltu kokouksissa öljylämmityksen kalleutta ja yritetty kasata rahaa tansseja järjestämällä Puustelin ylläpitoon. Monesti on mietitty eri vaihtoehtoja ja aina jätetty asia hautumaan. Parhaimpana vaihtoehtona nähtiin maalämpöjärjestelmään siirtyminen. Selvitettiin olisiko mahdollista saada mistään avustusta noinkin isoon remonttiin. Vihdoin Yläjääsken Joukon kannustuksesta uskallettiin ruveta tuumasta toimeen ja haettiin avustusta Sepra ry:ltä. Asia esiteltiin vuosikokuksessa 2011 ja saatiin kokouksen hyväksyntä hankkeen aloittamiseen. Samaan hankkeeseen liitettiin myös vesikaivon uusiminen ja salin seinien siistiminen puolipaneloinnilla. Keväällä 2012 jätettiin hankepaperit Sepra:lle ja jäätiin odottamaan päätöstä. Toukokuussa saatiin myönteinen vastaus Sepralta ja jäimme odottamaan Ely-keskuksen päätöstä. Kesä kului päätöstä odotellessa ja vasta syksyn tullen Ely-keskus antoi myönteisen päätöksen. Kaiken tarjouskilpailun ym. viivytysten takia, päästiin maalämpökaivoja sekä vesikaivo poraamaan marraskuussa 2012. Loput urakasta siirtyi vuodelle 2013. Heti tammikuun alussa hautasimme maakaapelia maahan (kiitos suotuisan alkutalven) porakaivolle, samaan aikaan maalämpöjärjestelmä asennettiin loppuun. Seinien panelit katkaistiin määrämittaan ja lakattiin ennen seinään laittoa. Urakan valmistuttua järjestettiin siivoutalkoot. Nyt on siistit seinät ja lämmintä on riittänyt.

Tuiske on omistanut jo monta vuotta moottorikelkan, millä pidetään kunnossa mm. Pyhällön valaistulatu, reitti Turkian ja Pyhällön välillä ja laturetkiladut pohjoisosassa Haminaa. Suosituksi laturetkeksi on noussut Turkian-Pyhällön laturetki, mikä hiihdetään pääosin Turkian metsissä. Vanha kaupungilta ostettu kelkka alkoi vaatia paljon huoltoa ja remonttia, niinpä viime keväänä päätimme hakea kaupungilta kohdeavustusta uuden kelkan hankintaan. Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta myönsikin meille 1500 euroa avustusta. Kelkka jäi viime keväänä ostamatta! Tänä vuonna lumi tuli jo aikaisin ja ennen joulua pästiin hiihtämään, mikäli saatiin latu tehtyä, kun kelkka hajosi joka ajokerralla uudestaan. Oltiin hankalassa tilaanteessa, jätetäänkö ladut kaupungin tehtäväksi vai hankitaanko uusi kelkka. Kyseltiin tarjouksia ja rahoitusmahdollisuuksia. Saatiinkin puhuttua sopiva ehto meille: osa kelkasta maksetaan heti ja loput syksyllä, kun lavakausi on loppunut ja toivottavasti on saatu hankeavustukset Ely-keskukselta ja lavakin tuottanut meille hyvän tuloksen. Tammikuussa saatiin uusi kelkka käyttöön! Nyt on saatu nauttia hyvistä latu-urista ja hienoista hiihtokeleistä. Se Turkian-Pyhällön laturetki hiihdettiin 24.2 ja hiihtäjiä oli yli 200.

Työn merkeissä on Tuiske viettänyt juhlavuotta. On talkoiltu lavalla, urheiltu Pyryn kanssan yhdessä hiihdossa, maastojuoksussa ja yleisurheilussa. Ja mikä hienointa, saatu maalämpöjärjestelmä Puusteliin ja seinät ojennukseen. Tästä on hyvä jatkaa.

Ensimmäinen maalämpökaivo tulossa.

Ensimmäinen maalämpökaivo tulossa.

Kyläkirja julkaistu

Kyläkirjasten teko alkoi Kouvolasta vuonna 2010. Ison kuntaliitoksen jälkeen oli
tarve tuoda kyliä, niiden elämää ja oloja esiin ja tunnetuksi. Kylät nostettiin esiin
omaleimaisina ja toimeliaiden ihmisten asumisen, tekemisen ja yrittämisen
paikkoina, joilla on monenlaista tarjottavaa jokaiselle. Iitin kylät innostuivat asiasta
pian sen jälkeen. Ja kun näytekappaleita kuljeteltiin mukana, olivat Miehikkälän ja
Virolahdenkin kylät valmiita asiaan. Tehtiin yhteinen kirjanen, joka ilmestyi
kesäkuussa 2012.
Haminassa asiaa kypsyteltiin kesällä 2012. Innostusta oli havaittavissa, mutta kesän
kiireissä haluttiin ottaa kuitenkin pieni tuumaustauko. Lokakuussa Myllykylässä
Tahtilassa päätettiin, että työhön lähdetään. Toiveena oli, että kylät ja asuinalueet
lähtisivät mahdollisimman laajasti mukaan. Haastetta tähän toi se, että materiaalia
odotettiin kyläläisten itsensä tuottamana ja kylän sisällä eri toimijoiden yhteistyöllä
toteuttamana. Kun nyt pitelet kädessäsi Hamina kylien kertomana –kirjasta, niin
huomaat tämän onnistuneen melko hyvin. Jotakin puuttuu, mutta paljon on tarjolla.
Sain itse Sopiva Kylä Etelä-Kymenlaaksossa –hankkeen merkeissä käydä kanssanne
läpi kylien tarjontaa ja tutustua niihinkin kylä- ja asuinalueisiin, jotka eivät
välttämättä olleet minulle entuudestaan kovin tuttuja. Sain osallistua moneen
yhteiseen iltaan, joissa oli tekemisen meininkiä ja iloista puheensorinaa.
Kiitän jokaista erikseen ja kaikkia yhdessä. Kiitos tekstiä tuottaneille, kuvia ottaneille
ja toimittaneille, oikolukijoille, asiassa kannustaneille ja kaikille jollain tapaa mukana
kulkeneille. Kiitos myös Haminan kaupungille merkittävästä taloudellisesta
osallistumisesta asiaan.
Levitköön kirjasemme laajasti Haminassa ja muualla ja kertokoon se elinvoimaisten
kylien oloista, ahkerien toimijoiden aikaansaannoksista, hyvästä elämästä Haminan
eri kolkilla.
Kymenlaakson Kylät ry:n Sopiva Kylä Etelä-Kymenlaakossa –hanke
Sirpa Vähäuski
Maakunnallinen kyläasiamies

Näin kirjoittaa Sirpa Vähäuski  Kyläkirjan alkulehdillä. Kirjaa voi hankkia omaksi kesätorilta, kunhan se saadaan painosta ja kirjan hinta  on näillänäkymin  2 euroa.