Kaakon kylien pulkat liukuvat vauhdikkaasti

Etelä-Suomen Paras Pulkkamäki -kilpailu järjestettiin maaliskuussa 2.3.2013 jo 8.kerran valtatie 26 kupeessa Saaramäessä Lankilan kylässä. Kaunis aurinkoinen pakkassää suosi tapahtumaa.  Sarjoja oli kolme; lapsille ja naisille ja miehille kaikille oma sarjansa. +60 sarjaa oli kyselty ja se otettiin nyt mukaan, mutta osallistujia ei tässä sarjassa ollut.

 Harjoituslaskua Saaramäellä ennen pulkkakisan alkua.

Harjoituslaskua Saaramäellä ennen pulkkakisan alkua.

Tapahtumassa oli tarjolla pullaa ja kahvia, joka keitettiin nuotiolla nokipannussa. Myynnissä oli myös makkaraa itse nuotiolla paistettuna. Hernekeittoa myytiin rokkatykistä.  Illan pimetessä jätkänkynttilät valaisivat pulkkamäkeä ja tunnelma tiivistyi, kun aikuiset jatkoivat mäenlaskua.

Maailmanmestaruutta hakemaan

Päätös pulkkamäen MM-kisoihin osallistumisesta oli kypsynyt jo useita vuosia aiemmin. Tänä vuonna osallistuminen mahdollistui joukkueen ripeän mobilisoitumisen ja onnistuneen sponsorikierroksen ansiosta. Saariselän MM-kilpailuissa 20.4.2012.  ei kehnohkosti liukuva nuoskalumi taittanut voitontahtoa 16 henkiseltä Kaakon kylien pulkkamäkijoukkueelta

Voitokas maailmanmestaruusmatka poiki yksilösarjoissa peräti kaksi kultaa, hopean ja kaksi pronssia ja joukkuesarjassa 3. sijan ja uhkean pokaalin. Ismo Liikkasen suorittama pulkkien voitelu oli kohdallaan.

Pulkkamäkitaito perinnöllistä

Uudet pulkat valmiina kisaan

Uudet voidellut pulkat ja innokkaat kilpailijat valmiina MM kisaan.

”Se oli ylivoimaa kaakosta, aivan kuten lupasimmekin” , hehkutti matkanjohtaja Jani Lankila. Erityisen tyytyväinen tulokseen niin koko joukkueen, kuin oman perheensä mitalisaldon johdosta oli Haminan, Pyhällön talousalueen kylätoimikunnan puheenjohtaja Ismo Kiuru. ” Se on geeneissä” totesi paikallisen pulkkamäkikilpailun isä ja isäntä.  Ismon tytär Niina Kiuru, 16 vuotta, voitti MM-kultaa ja poika Manu, 14 vuotta, pronssia nuorten sarjassa.

Myös Liikkasen perheen geeneissä on mitä ilmeisimmin synnynnäinen taipumus hyvään liukuun. Katriina Liikkanen oli yleisen sarjan nopein nainen sijoittuen 10. sijalle ja 11-vuotias Ilmari Liikkanen voitti 8 – 12 vuotiaiden sarjan hopeaa. Samassa sarjassa Jore Lankila, 10 vuotta, kuittasi pronssia.
Maailmanmestari Jesse Martikainen 5 v., voitti oman sarjansa ylivoimaisesti. Nuori lahjakkuus oli tyytyväinen saamansa pokaalin lisäksi myös ansaittuun jäätelöannokseen.

Yleinen sarja oli osallistujamenestys. Tapahtuman järjestäjien mukaan 18 – 59 vuotiaiden juniorien sarjassa oli melkein 90 osallistujaa. Kaakkolaisista parhaiten sijoittui Tero Seppälä, jonka 4. sija hävisi pronssille vain hieman yli 8 sekuntia. Joukkuesarjan pronssimitalin pokkasivat Jani Lankila, Noora Kiili ja ankkurina Katriina Liikkanen. Myös muut matkalaiset olivat tyytyväisiä reissuun. Mukana joukkueessa olivat Selja Auzeray 10, Milla Koponen 11,  Eemeli Liikkanen 15, Viljami Liikkanen 8, Olli Kiuru 11 sekä isät Joni Martikainen ja Ismo Liikkanen.

”Joukkue voitti bioenergialla”, totesi Ismo Liikkanen viitaten päätukijaan Ylivoimaakaakosta.fi. Muut tukijat olivat Kaakon matkailu Kaakko135.fi/mobiili, kuljetus Tero Seppälä Oy, JM-konehakkuu Oy, Rakennusliike Ismo Liikkanen Ky sekä Pyhällön talousalueen kylätoimikunta.

Maailmanmestaruuskahvit järjestettiin 28.4.2013 Pyhällön koululla. Paikalla oli kakkua nauttimassa ja voittajia onnittelemassa noin 60 henkeä.

Katso lisää kuvia Kuvagalleriasta.

Kyläkirja julkaistu

Kyläkirjasten teko alkoi Kouvolasta vuonna 2010. Ison kuntaliitoksen jälkeen oli
tarve tuoda kyliä, niiden elämää ja oloja esiin ja tunnetuksi. Kylät nostettiin esiin
omaleimaisina ja toimeliaiden ihmisten asumisen, tekemisen ja yrittämisen
paikkoina, joilla on monenlaista tarjottavaa jokaiselle. Iitin kylät innostuivat asiasta
pian sen jälkeen. Ja kun näytekappaleita kuljeteltiin mukana, olivat Miehikkälän ja
Virolahdenkin kylät valmiita asiaan. Tehtiin yhteinen kirjanen, joka ilmestyi
kesäkuussa 2012.
Haminassa asiaa kypsyteltiin kesällä 2012. Innostusta oli havaittavissa, mutta kesän
kiireissä haluttiin ottaa kuitenkin pieni tuumaustauko. Lokakuussa Myllykylässä
Tahtilassa päätettiin, että työhön lähdetään. Toiveena oli, että kylät ja asuinalueet
lähtisivät mahdollisimman laajasti mukaan. Haastetta tähän toi se, että materiaalia
odotettiin kyläläisten itsensä tuottamana ja kylän sisällä eri toimijoiden yhteistyöllä
toteuttamana. Kun nyt pitelet kädessäsi Hamina kylien kertomana –kirjasta, niin
huomaat tämän onnistuneen melko hyvin. Jotakin puuttuu, mutta paljon on tarjolla.
Sain itse Sopiva Kylä Etelä-Kymenlaaksossa –hankkeen merkeissä käydä kanssanne
läpi kylien tarjontaa ja tutustua niihinkin kylä- ja asuinalueisiin, jotka eivät
välttämättä olleet minulle entuudestaan kovin tuttuja. Sain osallistua moneen
yhteiseen iltaan, joissa oli tekemisen meininkiä ja iloista puheensorinaa.
Kiitän jokaista erikseen ja kaikkia yhdessä. Kiitos tekstiä tuottaneille, kuvia ottaneille
ja toimittaneille, oikolukijoille, asiassa kannustaneille ja kaikille jollain tapaa mukana
kulkeneille. Kiitos myös Haminan kaupungille merkittävästä taloudellisesta
osallistumisesta asiaan.
Levitköön kirjasemme laajasti Haminassa ja muualla ja kertokoon se elinvoimaisten
kylien oloista, ahkerien toimijoiden aikaansaannoksista, hyvästä elämästä Haminan
eri kolkilla.
Kymenlaakson Kylät ry:n Sopiva Kylä Etelä-Kymenlaakossa –hanke
Sirpa Vähäuski
Maakunnallinen kyläasiamies

Näin kirjoittaa Sirpa Vähäuski  Kyläkirjan alkulehdillä. Kirjaa voi hankkia omaksi kesätorilta, kunhan se saadaan painosta ja kirjan hinta  on näillänäkymin  2 euroa.