Tarvitaanko valokuitua Pyhällössä

Teksti: Päivi Peltola  ja Jouko Yläjääski. Kuva: BFagerstrom.

Tämmöisen otsikon merkeissä saatiin paljon asiaa koskevaa perustietoa kesätorilla 14.7.2018, jossa tietoa jakoivat Kymijoen Kyläkuitu osuuskunnan edustajat, hankevastaava Aulikki Kylliäinen ja hankekoordinaattori Atte Korpaeus.

Asia lähti kyläyhdistyksen osalta liikkeelle kevään vuosikokouksessa, jossa keskustelun jälkeen valittiin Päivi Peltolan ja Jouko Yläjääsken muodostama työryhmä tekemään selvitystyötä. No, mikä ihmeen valokuitu? Heti keskustelujen alussa kävi selväksi, että kyliin tarvitaan aluksi aivan perustietoja valokuituverkon tuomista mahdollisuuksista, vasta aika perusteellisenkin tiedon jakamisen ja keskustelun jälkeen kannattaa lähteä selvittämään halukkaiden osallistujien määrää.

Päädyimme sitten kutsumaan Kyläkuidun edustajat kesätorille, mikä vaikutti olleen hyvä ratkaisu tässä vaiheessa. Tietoa jaettiin kahdessa pisteessä, joissa molemmissa riitti kuulijoita, ja keskustelijoita. Mielestämme juuri keskustelu, kriittinenkin, on oikea tapa edetä, kun pyrimme hyvään lopputulokseen.

Asian liikkeelle lähdön taustalla on tietenkin syntynyt tilanne, Kannusjärvelle ja Metsäkylään on parhaillaan kuituverkot rakentumassa, mikä antaa meillekin potkua ja mahdollisuuden Pyhällön alueen kylien kehittämiseen. Käytännössä meidän verkko voisi rakentua Kannusjärven suunnasta, vaikka verkko on olemassa myös Haapalassa ja Saaramaalla. Se on toki sitten rakentajan asia.

Seuraavassa muutamia keskeisiä asioita, jotka meille työryhmän jäsenille jäivät mieleen:

  • keskeinen tarkoitus ja mahdollisuus olisi lisätä kylien elinvoimaa ja kiinnostavuutta, muun muassa etätyön ja yritystoiminnan mahdollisuuksien parantamisen kautta, sekä yllätys, yllätys, kiinteistöjen arvon nousemisena.
  • tilaisuuden tärkeää antia oli vahva asiatiedon saaminen. Monelle oli yllätys, että liittymishinta olisi sama kaikille, kuukausihinta riippuu valitun palvelun laajuudesta. Yllättävää oli myös erilaisten palvelujen ja liittymien runsaus. Useimmille löytynee sopiva vaihtoehto.
  • mahdollisuus väistää tätä kautta TV- antennien uusimiset lähivuosina on myös miettimisen arvoinen asia.
  • valokuituverkko voisi tukea tulevaisuudessa koulun säilymistä Pyhällössä, etäopetuksen mahdollistuessa.

Mielestämme tilaisuus keskustelun avauksena täytti oikein hyvin tarkoituksensa. Ajatus oli herättää kyläläisten ja kesäasukkaiden mielenkiinto, käydä mahdollisimman rakentavaa keskustelua, pyrkiä vastaamaan myös kriittisiin puheenvuoroihin, ja yleensä kuulla mielipiteitä asiasta. Ajatuksena on jatkaa edelleen perustiedon jakamista, tavalla, jos toisellakin. Ketään ei ole tarkoitus painostaa, kun monille nykyiset ja muut tulevat vaihtoehdot riittävät, OK. Toivomme toki, että riittävän monet ”valaistuvat valokuidusta” ja saamme siltäkin osin säilytettyä kylämme kehittyvien ja kehittämiskelpoisten kylien rintamassa. Pallo on liikkeellä, viedään se maaliin!

Kyläkuidulla on aivan erinomaiset internet- sivut, www.kylakuitu.fi sieltä löytyy kaikki!

Aulikki Kylliäinen piti esityksen valokuidusta koulun ruokasalissa.

Metsävisassa turkialaiset tunnistivat ojakissan

Teksti Anu Porkka. Kuvat Nancy Mäki, BFagerstrom

Pohjois-Vehkalahden metsänystävät järjestivät pienen metsävisan lauantaina 14.7.2018 Pyhällön kesätorille. Tehtävissä arvattiin sahojen painoa ja työkalujen nimiä sekä käyttötarkoituksia. Iso saha painoi 11 kg, sen eräs nainen tiesi heti kun vertasi kissanhiekkasäkkiin. Vieressä oli uusi pienempi saha joka painoi 4.9 kg. Kasvintunnistustehtävänä oli yhdistää lepän kävyt oikeaan oksaan. Ojakissa oli tuttu ainakin Turkian asukkaille. Relaskoopilla voi tehdä monia mittauksia. Kaikkien vastaajien kesken arvottiin kolme palkintoa, jotka osuivat Metsänystäville.  Paikan päällä hääräsivät Anu ja Tuomo.

Taitavaa nuorten yhteissoittoa kesätorilla

Teksti Katriina Liikkanen. Kuvat Mira Immonen.

Kesätorilla nuoret muusikot ovat esiintyneet jo useana vuonna ja  onkin mukavaa seurata kuinka lapset kasvavat ja soitto sekä nimenomaan yhteissoittotaidot etenee.

Kylien nuoret muusikot olivat yhdessä valinneet esitettävän musiikin 7.7.2018 Pyhällön kesätorille . Mukana oli kappaleita  Abbasta Eino Leinon sanoituksiin. Esityspäivää edelsi Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä, joten Nocturne olikin oiva valinta. Soittoesitykseen valikoitui kahdeksan kappaletta ja esitys kesti noin puolituntia. Sään ollessa aurinkoinen ja poutainen ehdittiin setti soittaa kaksi kertaa. Yleisö näytti viihtyvän hyvin kahviossa musiikkia kuunnellen.

Harjoituksissa nuorilla oli hyvä yhteishenki, vaikka kaikille sopivan ajan löytymiseksi harjoitukset venyivät välillä iltamyöhään. Soittamisen välillä pidettiin toki some-taukoja
ja toisinaan välipalataukoja,  jolloin herkuteltiin lämpimillä voileivillä tai mokkapaloilla. Välillä taas laulu raikasi ja Abban kappaleita laulettiin ja soitettiin melkein koko kirja läpi. Viikossa saatiin esitettävät  kappaleet harjoiteltua sekä kesätyöt hoidettua.

Kaikki soittajat ovat opiskelleet Kotkan seudun musiikkiopistossa ja osa heistä opiskelee siellä edelleen. Kyllä siellä tehdään arvokasta ja hienoa työtä ja lasten ja nuorten soittotaito kehittyy ja he oppivat kokoajan uutta. Äitinä ja vastuuaikuisena sitä on upeaa seurata. Kannustan, innostan ja iloitsen nuorten soitosta. Siksi minusta kesätorilla on niin mukavaa järjestää nuorten soittoesitykset, vaikka talkootunteja tulee melkoisesti.

Harmonikka Eino Kekäläinen,  Harmonikka ja laulu Iida-Mari Takanen, Sello ja laulu Viivi Kirppu, Laulu Veera Takanen ja piano Viljami Liikkanen. Taiteellinen johtaja ja tekninen tuottaja Ilmari Liikkanen

Harmonikkaa soittivat Eino Kekäläinen ja Iida-Mari Takanen

Yleisö nautti nuorten musiikista ja Pyhällön Pyryn kahvitarjoilusta.

Viljami Liikkasen säestyksellä laulusta vastasivat Veera takanen, Iida-Mari Takanen sekä Viivi Kirppu.

Äänitekniikasta vastasi Ilmari Liikkanen.

 

Nuoret esiintyjät aloittivat 2018 torikauden Pyhällössä

Teksti: K. Liikkanen ja A.Nisula  Kuvat: B. Fagerström (katso lisää kuvia Kuvagalleriasta)

Lapset ja nuoret saivat yleisön viihtymään kun Pyhällön ohjelmalliset kesätorit käynnistyivät. Juhannuksena toritapahtuman aloitti periteiseen tapaan Haminan karjalaiset nuoret. Taitoa ja vauhtia riitti Pyhällön pienten ja isojen tanhuryhmässä Satu Kirpun johdolla. Kansantansseja seurasi tanssimusiikki, jota esitti Vantaan Vaskivuoren musiikkilukion nuorten perustama Tanssiorkesteri Kuunsilta. Laulaja Krista Schröter mielestä tunnelma oli torilla hyvä tuulisesta säästä huolimatta. Rummuista vastanneen Mikko Seppälästäkin keikka ja miljöö olivat aivan ihania. Pyhältöläisestä Ilmari Liikasesta, joka soittaa bändissä pianoa ja haitaria, oli tanssibändissä soittaminen kivaa nimenomaan juhannustorilla. Kiitos tunnelman luomisesta kuuluu luonnollisesti myös kannustavalle yleisölle.

Musiikkilukion opiskelijoiden Tanssiorkesteri Kuunsilta Pyhällön torilla juhannuksena 2018.

Seuraavana lauantaina kesätorilla nähtiin teatteriesitys Kesäpäivä kylillä, jonka käsikirjoituksen 13-19 -vuotiaat nuoret olivat tehneet yhdessä Katriina Liikkasen kanssa. Rennosti hauskaa pitäen ja vitsiä heittäen oli yllättävän nopeasti saatu aikaan hauska nuorisolle suunnattu näytelmä, missä oli mukana myös aikuisille uppoavia vitsejä. Ohjauskin oli ryhmän omissa käsissä. Näytelmän juoni oli monipolvinen kertomus maalaispojasta, jonka luokse tulee kaupunkilainen tyttöystävä. Kuvaan astuu kylänmies, joka lainaa rahaa nuorilta ja mummo jonka sääennusteet ovat aivan omaa luokkaansa. Henkilögalleriaan kuuluu vielä saappaistaan sementtiin juuttunut työmies, mopolla ajamisen vaaroista varoitteleva Täti Moonika ja Röiukko. Tapahtumat sijoittuivat tutuille Pyhällön kulmille; kaupan pihalle, kesätorille sekä Turkian lavalle.  Huolimatta hurjan tuulisesta säästä yleisöä saapui kiitettävästi paikalle,  eikä heitä edes karkottanut esityksen ajaksi sattunut sadekuuro. Näyttelijöinä loistivat Joanna ja Juulia Hammarberg,  Veera Takanen, Eino Kekäläinen, Olli Kiuru ja Viljami Liikkanen. Tekniikasta huolehti Ilmari Liikkanen.

Nuorten toteuttama komedia Kesäpäivä kylillä hauskutti yleisöä Pyhällön torilla kesäkuun viimeisenä lauantaina 2018.

Pyhällön ohjelmalliset torit jatkuvat lauantaisin heinäkuun loppuun. Monet innokkaat ja ahkerat kädet ovat osallisena toritapahtumien järjestelyissä ja kahvion pitämisessä. Torien toteuttamisen päävastuu  Pyhällön Kylät ry:llä.

Katso lisää kuvia Kuvagalleriasta.

Frisbeegolfrata ja viherpelialue Pyhältöön

Teksti ja kuvat: Satu Kivelä / Pyhällön Pyry ry

Syksyllä 2017 aloitettiin koulun pururadalla vähän erilaiset talkoot: raivattiin kasvustoa Frisbeegolf-radan tieltä. Talkoolaisia ilmaantui ilahduttava määrä ja kasvuston raivaaminen sujuikin ennakoitua rivakammin. Lumien sulettua talkoilua on jatkettu. Heittopaikat ovat valmistuneet ja korit löytäneet paikkansa.

Frisbeegolf-rata on suunniteltu yhdeksän väyläiseksi pururadan yhteyteen. Vanha pellon pätkä on tarkoitus tasata viherpelialueeksi, jahka saadaan kesätorit ja Kylätattoo -tapahtuma pidettyä. Viherpelialueella voi pelata jalkapalloa tai heittää keihästä.

Frisbeegolf-radan ja viherpelialueen on tarkoitus toimia matalan kynnyksen lähiliikuntapaikkana palvellen kylän vakituisia asukkaita sekä mökkiläisiä. Leader Sepra toimii hankkeen rahoittajana.

Radan avajaisia vietetään Pyhällön koululla perjantaina 29.6. klo 17 – 19 hernerokan ja pullakahvin voimin, minne ovat kaikki talkoolaiset ja kylän henkilöt tervetulleita! Tarjolla myös opastusta lajin saloihin ja harjoituskiekkoja on seuran puolesta.

 

 

 

Pyhällön onkikilpailuissa kalat väsyivät mutta onkijat ei

Kuvat: Olavi Mankki

Pyhällön osakaskunnan onkikilpailuissa 26.5.2018  kala söi  hyvin – ainakin aluksi. Ensimmäiset puoli tuntia Kuivilammella kävi varsinainen kuhina, mutta sitten kalat lähtivät + 24C asteen hellettä pakoon syville vesille. Kolmekymmentä kilpailijaa eivät kuitenkaan antaneet periksi ja kolme tuntia tuotti lopulta aika hyvän kokonaissaaliin 21, 56 kg.  Miesten sarjassa voiton vei  Timo Mäkelä, naisten sarjan  Margitta Simola ja nuorten sarjojen voittajia olivat Vilho Immonen ja Leevi Suutarinen.  Suurimmat kalat nappasivat Kalervo Peltonen ja Heljä Soukka.  Lopuksi tuttuun tapaan jaettiin palkinnot ja nautittiin mehut, makkarat ja pullakahvit. Katso kuvia tulosluettelon alapuolella.

Pyhällön osakaskunnan onkikilpailut 26.5. 2018 Kuivilammella.
Osallistujia 30. Tulokset:

Miehet:
Suurin kala: Kalervo Peltonen 290 g
1. Timo Mäkelä 2445 g
2. Jarno Vinnikka 2435 g
3. Kauno Peltonen 2395 g
4. Matti Soukka 2120 g
5. Marko Vainio 1865 g
6. Hannu Vinnikka 1465 g
7. Seppo Soukka 1160 g
8. Kalervi Peltonen 1155 g
9. Arto Vainio 1130 g
10. Matti Liikkanen 875 g
11. Raimo Toivonen 425 g
12. Markku Huttunen 340 g
13. Jarno Simola 320 g
14. Toni Immonen 255 g
15. Taisto Suutarien 200 g
16. Aki Kylmälä 170 g
Naiset:
Suurin kala: Heljä Soukka 215 g
1. Margitta Simola 890 g
2. Heljä Soukka 830 g
3. Jasmine Aarikka 375 g
4. Virpi Suutarinen 360 g
5. Lea Huttunen 325 g
6. Riitta Soukka 140 g
7. ANisula 130 g
8. Eeva Kylmälä 110 g
8. Marja-Liisa Hauhia 110 g
Nuoret alle 10 v.
1. Vilho Immonen 190 g
2. Huugo Immonen 60 g
3. Eevert Immonen 10 g
Nuoret 10-18 v.
1. Leevi Suutarinen 625 g
2. Senni Tykka 1 kala

Pyhällön osakaskunnan pilkkikilpailun 2018 tulokset

Pyhällön osakaskunnan pilkkikilpailu pidettiin 15.4.2018 Vehkalammella.  Osallistujia oli 28.

Miehet

1. Timo Mäkelä 2455 g
2. Jarno Vinnikka 2365 g
3. Matti Soukkka 1470 g
4. Joni Martikainen 535 g
5. Hannu Vinnikka 510 g
6. Markku Pohjola 385 g
7. Markku Huttunen 285 g
8. Raimo Toivonen 245 g
9. Toni Immonen 240 g
10. Seppo Soukka 210 g
11. Esa Permanto 160 g
12. Jorma Kervinen 90 g
13. Kalervo Peltonen

Naiset

1. Virpi Suutarinen 285 g
2. Lea Huttunen 260 g
3. Miia Sakki 180 g
4. Riitta Soukka 160 g
5. Heljä Soukka 65 g

N-18

1. Juha Mäkelä 780 g
2. Jere Mäkelä 305 g
3. Jose Lankila 155 g
4. Joona Martikainen 135 g

N-12

1. Lauri Sakki 505 g
2. Mico Huttunen 215 g
3. Vilho Immonen 130 g
5. Hugo Immonen 55 g
4. Jesse Martikainen 60 g
6. Eevert Immonen 45 g

Jääkarusellitapahtumaan osallistuneille kiitokset

Teksti Marika Pennanen
Kuvat Viljami Liikkanen, Veera Takanen, Katriina Liikkanen
Katso lisää kuvia Kuvagalleriasta ja video löytyy tämän sivun ala-laidasta.

Pyhällön jääkaruselli lauantaina 3.2.2018 oli hieno talvinen tapahtuma, sää oli sopivan talvinen ja yleisöä oli mahtavasti mukana. Pyhältöjärven jää pisti sisukkaasti vastaan, vaikka itse idean keksijä Janne Käpylehto aloitti jääkarusellin sahauksen jo klo 9. Sahaamiseen Käpylehto sai apua talkoolaisilta, lainattiinpa sahaa myös naapurustosta ja kolmekin moottorisahaa lauloi yht’aikaa sointujaan kisaten kuuluvuudesta musiikin kanssa. Onneksi talkoohenkeä ja sisua löytyi, kaikkien teknisten vaikeuksien jälkeen karuselli saatiin viimein pyörimään ennen ilta neljää, kolme tuntia suunnitellusta myöhässä.

Pyhällön kylien asukkaat sekä muualta paikalle tulleet osallistuivat kiitettävästi karusellin “käynnistykseen” vaikka sää oli aika kirpeä ja monella varmasti varpaita paleli. Paikalla oli myös tunnelmanluojana ja tsempparina haminalainen rockbändi Frostbite, jonka musiikin tahdissa paikalla olevat saivat nauttia kahvion tuotteita jääkarusellin sahausta seuraten. Ilman Frostbiten musiikkia olisi tunnelma varmasti ollut laimeampi, lämpimät kiitokset kaikille yhtyeen jäsenille, jotka pakkasesta huolimatta pystyivät soittimia soittamaan hienosti.

Paikalle oli kutsuttu myös Kotkan Meripelastysyhdistys ry, yhdistyksen kolme meripelastajaa urheasti esittelivät toimintaansa pakkasesta ja viimasta huolimatta, lämpimät kiitokset myös heille osallistumisesta.

Pyhällön Kylät ry haluaa kiittää lämpimästi kaikkia talkoisiin osallistuneita. Jo ennen itse tapahtumapäivää on tehty talkoilla kymmeniä henkilötyötunteja edeten suunnittelusta jään puhtaanapitoon, hiihtolatujen ja retkiluisteluradan sekä parkkipaikan tekoon, ilmoitusten laatimisesta opasteiden tekoon ja paikalleen vientiin.

Itse tapahtumapäivän aamuna järjestelyihin löytyi edelleen talkoolaisia ja kaikki rakennelmat saatiin rakennettua ja parkkipaikka aurattua. Kahvio saatiin hienosti järjestettyä lämpimällä kahvinkeitto-/ huoltopaikalla, jossa myös aamulla talkootyönä leivotut munkit saatiin pysymään sulana. Makkaranpaistopiste taisi olla yksi parhaimmista työskentelypaikoista Frostbiten musiikkia kuunnellen ja grillin lämmöstä nauttien. Liikenteenohjaajia oli myös talkoolaisiksi saatu ja kaikki autot saatiin parkkipaikalle turvallisesti.

Kuva Veera takanen

Urheiluseurojen Pyhällön Pyryn ja Turkian Tuiskeen järjestämä hiihtokilpailu ei ehkä saanut sellaista osallistujamäärää “niinkuin silloin ennen”, mutta hiihto kuuluu talveen, kiitos seuroille kisan järjestämisestä. Tapahtuman jälkeen kaikki piti purkaa ja kuljettaa jäältä pois ja vaikka oli jo iltamyöhä, yhä löytyi pari kourallista sitkeitä kyläläisiä, jotka hoitivat hommat.

Se, että tapahtuma saatiin aikaiseksi ja onnistumaan, vaati kymmenien ihmisten pyyteettömän talkoohengen, suuret kiitokset siitä! Lämmin kiitos kuuluu myös paikalle tulleelle yleisölle, ilman yleisöä tunnelma ei olisi ollut sellainen, kun se nyt oli!

Ja kaikille paikalta lämmittelemään poistuneille tiedoksi, jääkaruselli pyöri illalla hienosti ja oli valaistuna tähtitaivaan alla kaiken sen työn ja palelemisen arvoinen. Kiitos Jannelle hienosta ideasta. Pyhällön Kylät ry

Katso video alla ja  lisää kuvia Kuvagalleriasta

Unohtumaton Suomi 100 itsenäisyyspäivän juhla

Teksti ja kuva: Oili Harjula

Itsenäisyyspäivän kunniaksi Vasapirtti oli koristeltu juhlavasti sinivalkoisin värein ja sankaritaulun yllä oli havukoriste. Juhla alkoi Finlandia hymnillä, jonka nuori Panu Kitunen esitti baritonitorvella. Pastori Hanna Talka hoiti juhlan avauksen, juhlapuheen ja loppurukouksen. Veteraanikuoro esiintyi kahteen kertaan. Vaikuttava ”Veteraanin iltahuuto” sai kyyneleet moniin silmäkulmiin.

Iloista oli kuunnella Satu Kirpun ohjaamana lasten ”Kanteleryhmän” soittoa ja laulua. Ennen juhlakahveja lauloimme kaikki seisten Maammelaulun, jonka Panu Kitunen upeasti säesti. Kanttori Pekka Soranummi säesti virren 581 ja loppupuolella lauletut toiveiden mukaiset joululaulut. Väliajalla nautimme makoisat kahvit. Tarjolla oli mm. lohivoileivät, joulutortut ja Suomenlipun värein koristeltu täytekakku.

Väkeä oli mukavasti lähes 70 henkeä, mistä järjestäjät iloitsivat. Tunnelma oli juhlava ja kotoisen lämmin. Pyhällön Kylät ry:n valokuvanäyttelyn kuvat koristivat Vasapirtin sieniä ja kertoivat katsojille menneiden vuosien työstä ja uurastuksesta lähikylissä.  Kahvipöydän kukat vietiin juhlan jälkeen Ihamaan ainoalle naisveteraanille, lähes 96 vuotiaalle  Jenny Seppälälle tervehdyksenä juhlasta, johon hän ei enää jaksanut osallistua.

Kiitokset Haminan kaupungille juhlan rahallisesta tukemisesta ja juhlan tarjoilusta vastaaville.

Menoa ja meininkiä joulua odotellessa

Marraskuun loppupuolella Kyläyhdistys järjesti kylpylä- ja keilailuretken Imatralle. Koko päivän kestäneelle retkelle osallistui kolmisenkymmentä henkeä, kaikista ikäluokista. Juttua riitti ja tunnelma oli iloinen niin linja-autossa, porealtaissa kuin keilaradallakin. Siinä välissä nautittiin maittava lounas kylpylähotellin noutopöydästä, jonka päälle herkuteltiin vielä Ismonpäivän kakuilla. Niitä tarjoamassa oli kyliemme ismokannasta puolet.  ( Jos jollakin on kuvia retkeltä, niin toimittakoon, jotta saataisiin tähänkin jokunen.)

Perinteiset joulumyyjäiset pidettiin joulukuun alussa Pyhällön koululla. Myyjiä sekä yleisöä saapui kiitettävästi paikalle kurjasta säästä huolimatta. Sisällä koulun salissa ja kahviossa tunnelmaa riitti sitäkin enemmän. Pianisti Viljami Liikkanen viihdytti soittamalla joululauluja ja kuusikin oli koristeltu. Myynnissä oli leivonnaisia, käsitöitä, hilloja, mehuja, karkkeja, villasukkia, nukenvaatteita, kauralyhteitä, hunajaa ja lahjatavaroita jokaiseen makuun. Monien tuotteiden myyntitulot menivät lyhentämättöminä hyväntekeväisyyteen. Kahviossa oli mukava nauttia riisipuuroa ja kupponen kuumaa joulutortun kera.  Päivän kruunasi tietysti arpajaiset, joista tuotto meni koululaisten retkikassaan.  (Kuvat B. Fagerström)

Pyhällössä talkoiltiin

Teksti ja kuvat: Kirsi Immonen

Syyskuinen lauantaipäivä 16.9, valkeni kirkkaan aurinkoisena. Niin pitikin, sillä klo 9 aikaan alkoi väkeä kokoontua Pyhällön koulun urheilu-/pesäpallokentälle, tarkoituksena talkoovoimin raivata ja siistiä maastoa kentän ympäriltä.

Paikalle on suunnitteilla 9 korinen frisbeegolf-rata, jolle on haettu avustusta. Työt radan valmistumiseksi on aloitettu ennen avustuspäätöstä, koska ilman sitäkin hanke toteutetaan vaikka vain kori kerrallaan.

Talkoolaisia tuli paikalle 23 henkilöä, tuoden mukanaan useita pikku apulaisia. Ikäjakauma oli siis laaja, vauvasta vaarin.

Moottori- ja raivaussahojen äänet valtasi kentän ympäristön useamman tunnin ajaksi. Sahoin, kirvein ja oksasaksin pistettiin pusikkoa nurin, taisi siinä kaatua vähän isompiakin puita tieltä pois. Suuremmilta tapaturmilta ja onnettomuuksilta kuitenkin vältyttiin. Ilman koneapuja olevat korjasivat risut pellonreunaan, josta traktorin puutavarakouralla sai ne sujuvasti nostettua kyytiin ja kahden traktorin voimin risut siirtyivät uuteen paikkaan odottamaan jatkokäsittelyä.

Työn tuoksinnassa löytyi pala historian havinaa, kun pusikon seasta ilmestyi vanhan sahan perustukset. Kyllähän kyseistä paikkaa Sahanmäeksi kutsutaankin.

Raivaustalkoot onnistui odotetusti. Kaiken kruunasi tietysti ”muonitusosasto”, joka piti huolen että makkarat paistui kuumiksi sekä kahvia, mehua ja pullaa oli riittävästi.

 

Syysretki Woikoskelle vei autojen ja kartanon historiaan

Teksti ja kuvat: Oili Harjula. Kuva Saiman torpalta Katriina Liikkanen

Oli yksi tämän kesän ja alkavan syksyn aurinkoisin sunnuntaiaamu 17. syyskuuta, kun kokoonnuimme Pyhällön kaupan nurkilla jo kahdeksalta. Ismo Liikkanen merkkaili rasteja osanottajalistaan ja pian Vuorelan bussi kurvasi pihaan. Meitä oli 35 osallistujaa tällä Pyhällön Kylät ry:n järjestämällä retkellä ja kaikilla iloinen mieli. Matka taittui nopeaan ihaillessa syksyn ruskaan pukeutuvaa luontoa ja hyvissä ajoin ennen kymmentä olimme ensimmäisessä kohteessa.

Hyvin hoidetussa Woikosken omistamassa WHD Gård -keskuksessa, joka sijaitsee Nurmaassa Mäntyharjulla Etelä-Savossa, meille tarjoiltiin aamukahvi karjalan piirakoilla. Oppaamme toivotti meidät tervetulleiksi ja pian pääsimme tutustumaan tilan automuseoon. Siellä vain huokailimme autojen upeita ulkomuotoja, konepeltien kiiltoa ja upeita niklauksia. Oli omistajien kilpa-autoja ynnä muita ja paljon pokaaleja moottoriurheilusta. Mielenkiintoiset tarinat oppaan kertomina eri autoista sai vanhankin naisen kiinnostumaan. Miten lie miesten laita?

Täältä jatkoimme matkaa Woikosken tehdasalueelle.  Aluksi katsoimme filmiltä Woikosken vaiheista. Siitä kuulimme, että tehtaan perustaja Knut August Palmberg osti vuonna 1882 tilan Vehkalahden Pyhällön Koivuniemestä. Sinne hän perusti Kimrööki eli nokimusta tehtaan. Mutta jo vuonna 1888 tehdas kaipasi suurempaa koskea ja siirtyi Tirvalle. Knut Augustin poika Bertil kehitti voimakkaasti tehdasta, ja niin tämänkään kosken voima ei enää riittänyt, vaan ostettiin Woikoski ja vuodesta 1933 tehtaan voittokulku on jatkunut. 1970-luvulta johdossa on ollut Clas Palmberg. Kiertelimme tehdasalueen museotiloissa ja saimme valaisevaa tietoa. Koski pauhasi vielä voimalla ja tämän päivän Woikoski on vakaa kumppani monelle yritykselle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Saiman torppa Woikosken sillan vieressä on kävelymatkan päässä  tehdasmuseosta. Torppa toimii nykyään kesäaikaan kahvilana. Iloinen oppaamme Lotta kertoi mielenkiintoisia tarinoita tehdasalueen historiasta.

Pienen bussimatkan jälkeen saavuimme upeaan Kirjokiven kartanon miljööseen. Päärakennuksen portailta nykyinen kartanon emäntä toivotti meidät tervetulleiksi ruokailuun ja kertoi kartanon vaiheista. Kun he olivat ostaneet tilan, niin kaikki oli ollut aika rempallaan. Edessä ollutta järveäkään ei puskien takaa näkynyt. Nyt piha-alue ja itse kartano komeilee hyvin hoidettuna. Nautimme maukkaasta ruuasta kauniisti entisöidyissä saleissa ja ihailimme omistajien tarmokasta uudistusintoa. Emäntä esitteli meille yläkerran somat makuu- ja muut huoneet ja pihan aitat, joissa on mahdollista lomailla. Kiittelimme kaikesta ja suuntasimme kohti Pyhältöä.

 

Agilitya ja tottelevaisuuskoulusta toriohjelmassa

Teksti: Kirsi ja Mira Immonen sekä Johanna Raki. Kuvat: Laura Auervuolle ja Jussi Öhman

Jo perinteeksi muodostuneeseen Haminan Seudun Seurakoirakerhon näytökseen saatiin Pyhällön kesätorille 22.7.2017 agilityn lisäksi myös tottelevaisuuskoulutus, tuttavallisemmin TOKO, sekä Rally-toko.

Aamu alkoi tutulla säpinällä jääkiekkokaukalolla, jossa rakennettiin pienimuotoinen agility-rata sekä rally-toko-rata. Sää oli hieno, aurinko alkoi lämmittää, jopa turhankin paljon. Yleisöä kertyi kaukalon laidalle jälleen ihan mukavasti.

Noin klo 10.20 aloitettiin näytös TOKOlla. Siinä oli yksi koirakko, Sanna Muuri & Australianpaimenkoira Pupi. Anne Ståhlberg toimi tuomarina ja kertoi mitä tehtäviä kulloinkin tulee suorittaa.

Seuraavana vuorossa Rally-toko, jossa maassa olevat taulut kertovat ohjaajalle mihin suuntaan jatketaan ja millaisia käännöksiä ja pysähdyksiä kunkin taulun kohdalla tulee tehdä. Tässä koirakkoja oli kaksi, Anne Ståhlberg & Belgianpaimenkoira Hilla ja Kaisa Silander & Corgi Topi.

Viimeisimpänä oli toriyleisölle jo tutuksi tullut agility. Radalla tälläkertaa 4 hyppyä ja kaksi putkea. Tässä koirakkoja oli kahdeksan. Suvi Hauhia & Beagle Urkki ja Suomenlapinkoira Filo, Assi Rapeli & Jackrusselit Usma ja Uppe, Jutta Kervinen & sekarotuinen Jade sekä Mira Immonen & Pitkäkarvaiset Colliet Nitta, Tara ja Frida.

Näytöksen loputtua sää alkoi hieman pilveillä, esiintyjät saivat vielä kahvit juotua, kunnes vähän ennen toriajan päättymistä taivas repesi rankkasateeseen ja ukonilmaan.

 

Pyhällön toreilla musiikkia, teatteria ja renkaanheittoa

 

Teksti: Katriina Liikkanen
Kuvat: Veera Takanen (Frostbite, renkaanheitto ja valokuvanäyttely) Mira Immonen (teatteriesitys)

Pyhällön kesätorilla 8.7.2017 yleisöä viihdytti Haminalaisten nuorten Frostbite bändi covereilla sekä omilla biiseillään yhteensä 45 minuutin setillä. Laulaja Pinja Viitasaari, kitara Totti Pakkanen, cajon Elias Pakkanen sekä kosketinsoitin Ilmari Liikkanen.

Ohjelmassa oli myös urheiluseura Pyhällön Pyryn renkaan heittokisa, jonka tulokset alla. Pyhällön Pyry vastasi myös kesätorin kahvituksesta.

Lisäksi edelleen yleisöä keräsi historiallinen valokuvanäyttely, jota opastamassa oli asiantuntijana Oili Harjula.

Toripäivänä 15.7. oli ohjelmassa vuorostaan Pyhällön kesätorin kesäteatterin komedia Tuoksua ilmassa. Komediassa oli Pyhällön kesätorille ilmaantunut uusi kauppias Pelle, joka kauppasi “tuoksuilmapalloja”. Isäntä innostuikin ostamaan emännälle pallon yllätykseksi. Vaan pallon pamahdettua ei ilmassa leijunut hyvä tuoksu, vaan emäntä luuli lietettä levitettävän pellolle ja riensi kiireesti hakemaan pyykkejä narulta. Isäntä lähti torille uudelleen kysymään ilmapallokauppiaalta, mikä oli mennyt vikaan kun pallosta levisikin hirveähaju koko taloon. Kauppias ilmoitti myyneensä vahingossa isännälle työpäivän tuoksuja. Hän kauppasi tälle uuden pallon. Vaan taas oli kotona aivan kauhea lemu, minkä huomasi myös perheen tytär. Matkalla torille isäntä tapasi naapurin emännän, joka kehui ostaneensa miehelleen parfyymin tuoksuisen pallon. Isäntä lupasi näyttää ilmapallokauppiaalle “parfyymin tuoksut”. Ostettuaan kolmannen kerran pahan hajuisen pallon, päätti isäntä tehdä emännälle tuoksupallon itse. Sen pamahdettua emäntä pyörtyi ja isäntä toivotti tälle hyvää syntymäpäivää! Näytelmän käsikirjoitus ja ohjaus Iida Rockas. Näyttelijät: Liina Kekäläinen, Sauli Pyysalo, Veeti Lantta, Wim Saomum ja Viljami Liikkanen. Kuiskaaja Eino Kekäläinen. Äänentoistosta vastasi Ilmari Liikkanen.

Kahvia keittämässä oli tällä torilla Eläkeliiton Vehkalahden yhdistyksen väki.
Katso lisää kuvia Kuvagalleriasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Renkaanheittokilpailun tulokset:

Lapset alle 12v, 1,5kg rengas
1 Sauli Pyysalo 8,74m
2 Vilho Immonen 5,03m
3 Eevert Immonen 2,80m
4 Ida Kananen 2,23m
5 Kerttu Kekäläinen 1,85m
6 Robert Mäki 0,91m
7 Matti Kananen 0,60m
8 Amalia Kivelä 0,26m

Nuoret 4,1kg rengas
1 Julia Tykkä 7,52m
2 Senni Tykkä 5,25m
3 Veeti Lantta 4,86m
4 Onni Kivelä 4,81m

Naiset 5,5kg rengas
1 Iida-Mari Takanen 6,65m
2 Satu Kivelä 5,66m
3 Maria Ahola 5,54m
4 Jonna Tykkä 5,03m
5 Kirsi Immonen 4,82m
6 Virva Kananen 4,65m
7 Terhi Forsell 4,19m

Miehet 6,2kg rengas
1 Vesa-Matti Mäki 11,55m
2 Esa Tykkä 10,92m
3 Esa Lanki 10,83m
4 Topi Kekäläinen 9,13m
5 Aleksi Tykkä 8,80m
6 Markku Suortti 8,76m
7 Eino Kekäläinen 7,86m
8 Lasse Mäki 6,63m
9 Teemu Lanki 6,31m

Pääpalkintona halkomotti (Aki Alajääski); arpaonni suosi Maria Aholaa.
Muita palkintoja lahjoittaneita:
Team Sportia Illi-Sport
Sportpiste Karhula
InterSport Jumalniemi
Konerauta Taavetti
Koulutettu hieroja Kirsi Immonen

Katso lisää kuvia Kuvagalleriasta.

Suomi 100 -juhla onnistui talkoovoimin

Teksti: Katriina Liikkanen
Kuvat: Mira Immonen, Manu Kiuru, Boris Fagerström

Juhlan suunnittelu aloitettiin jo viime syksynä, kun päätimme kyläyhdistyksen kokouksessa, että mekin  haluamme juhlistaa 100 vuotiasta Suomea. Halusimme järjestää juhlan kesätorin yhteyteen 1.7.2017.

Monenmoista on tapahtunut tämän juhlan talkoissa. On ollut ahkeraa tekemistä, naurua ja välillä taas väsymistä yllättävien mutkien ilmaantuessa matkaan. Juhlaa edellisenä päivänäkin  tuli vastaan yllätyksiä. Kun tulimme koulun pihalle  pitämään musiikkiesitysten kenraaliharjoituksia oli iso koivu kaatunut leikkikentälle. Mutta parissa tunnissa oli kylän talkoomiesten voimin sahattu puu, kerätty risut ja haravoitu piha. Kiitos heille!

Vaan yllätykset eivät loppuneet  vielä  siihen. Voimakkaan tuulen vuoksi oli  harjoitusten aikana kaksi sähkökatkoa. Kaikkien yllättävien käänteiden jälkeen tätä juhlaa on ollut mukava järjestellä, kun mukana talkoissa on ollut hyvä yhteishenki ja hyvät ystävät.

Juhla alkoi tervetulotoivotuksella ja Maamme laululla. Sen jälkeen oli juhlapuhe, jonka piti Haminan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Elina Inkeroinen. Hän mm. kiitteli Pyhällön Kylät ry:tä, joka oli ensimmäisten joukossa suunnittelemassa Suomen 100 v -juhlaa ja kertoi, että kyläyhdistyksen aktiivinen toiminta on huomattu myös kaupungissa.

Musiikista vastasi kyliemme lapset ja nuoret,  yksi vanhempikin mukanaan; Emma ja Leevi Suutarinen, Satu ja Viivi Kirppu, Iida-Mari ja Veera Takanen, Eino Kekäläinen, Panu Kitunen ja Viljami sekä Ilmari Liikkanen. Kaikille suuret kiitokset esityksistä.

Koulun aulassa oli nähtävänä päiväkotilasten yhdessä tekemä taulu sekä koululaisten piirustusnäyttely, joka aiheena oli Pyhällön talousalueen kylät ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Kuvia opettajista vuosien varrelta ja joitakin vanhoja koulun esineitä oli myös näytteillä.

Salissa oli historiallinen valokuvanäyttely, jossa oli  Boris Fagerströmin yli sadasta valokuvasta koostama teemanäyttely. Kuvat olivat näyttelyyn toimittaneet 13 kyläläistä, joille kaikille kiitos aktiivisuudesta. Näyttelyyn kävi tutustumassa juhlapäivänä yli 200 henkilöä.

Valokuvanäyttely ja lasten kuvat ovat nähtävänä vielä kaikkina heinäkuun lauantaina toriaikana 10-12. Valokuvat vielä koko elokuun ajan Haminan pääkirjastolla kirjaston aukioloaikoina.

Katso lisää kuvia Kuvagalleriasta.

Kuva Manu Kiuru

Kuva Mira Immonen

Kuva BF

 

 

 

 

 

 

 

 

Juhannustorilla tanssittiin

Kuvat: Mira Immonen, Veera Takanen

Pyhällön 2017 juhannustorilla iloittiin tanssien. Tanhuesityksen lisäksi tanssiin kutsun sai myös yleisö, josta moni tarttui tilaisuuteen opetella askelkuvioita eri rytmeissä – ja hauskaa oli. Tanssiohjelmasta vastasi Satu Kirppu ja Haminan Karjalaiset Nuoret.

Torilla tapahtui muutakin innostavaa. Henrik Mickos vesiteli taidokkaasti  käden käänteessä puusta eläinhahmoja moottorisahalla ja perheen pienimmät pääsivät kokeilemaan Tervamäen Ponitallin ohjastuksessa ratsastusta.

Toriyleisöä oli arviolta viitisensataa. Kahviakin meni  ainakin 350 kupillista kyläyhdistyksen pitämässä kahviossa.  Torimyyjät olivat varmasti tyytyväisiä  kaupankäyntiin, sillä tavara näytti loppuvan kesken.  Mutta kaikille varmasti riitti  kotiin vietäväksi herkkuja, joita myyjät olivat leiponeet, valmistaneet ja paikalle rahdanneet –  jopa koko edellisen yön valvoen ja niitä valmistaen.

Kiitos kaikille ja tulkaa toistekin! Torit jatkuvat koko heinäkuun lauantaisin. Lisää kuvia Kuvagalleriassa.

Yleisön ja tanssiryhmän yhteistanssia. Kuva Mira Immonen

Henrik Mickoksen taidonnäytteitä. Kuva Veera Takanen

 

 

 

 

Itsenäisyyden juhlakuusi Ihamaalla sai julkisuutta

Teksti: Oili Harjula

Viime vuonna oli netissä kysely mistä löytyy keväällä 1967  Suomen  itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi istutettuja kotikuusia. Lapsenlapseni Anna oli huomannut ilmoituksen ja tiedon saatuani kuvasin kuusen pihallamme ja tyttäreni Tiina toimitti tiedot edelleen.

Syksyllä Henna Aminoff Eno-verkkokoulun tuki ry:stä kyseli, että voimmeko osallistua kuusista tehtävään koko maata käsittävään Kotikuusta etsimässä – sarjan kuvauksiin. Annoimme luvan ja eri vaiheiden jälkeen sovittiin kuvauspäiväksi oli 14.3.2017.

Iltapäivän tunneilla pihaan kurvasi pakettiauto ja kolme nuorta. Ryhmällä oli paljon kameroita, lamppuja, kuvaushelikopteri, ym.

Me vähän ihmeissämme, että eikös vain kuusta kuvata, mutta selvisihän se, että myös meitä kuvataan ja haastatellaan. Ei osattu valmistautua, oliko edes huulet punattu, mutta ei siinä mitään. Leikkiin oli lähdetty, niin mennään loppuun asti.

Poijat kuvasivat ensin ulkona ja Henna kuvasi sisällä vanhoja valokuvia – mitä siihen hätään sattui löytymään.

Sitten pojat purkivat laukkunsa, joita oli eteinen täynnä ja pian olivat kirkkaat kohdevalot paikoillaan ja meillä mikit kauluksessa. Kuvaus voi alkaa.

Voi että, siinä me Matti-papan kanssa istuimme sohvalla, eikä muuta kuin tarinaa kertomaan. Pari ottoa ja se oli siinä. Kyllä sitä ajatteli, että mitähän tuli sanottua. Toivoimme, että leikkaavat ja tekevät hyvän jutun.

Parin viikon kuluttua saimme tiedon, että nyt on Kymenlaakson osuus katsottavissa muiden maakuntien joukossa.

Olemme iloisia, että saimme edustaa Haminaa 100 vuotiaan Suomen puolesta tehtyyn Kotikuusta etsimässä -videointiin.

 

Luistelurata Pyhältöjärvellä luo yhteisöllisyyttä

Kahden ja puolen kilometrin pituinen upea luistelurata Pyhältöjärven jäällä on innostanut ulkoilemaan. Radalla on nähty luistelijoita kiitämässä niin kaunoluistimilla, hokkareilla kuin retkiluistimilla,  ja myös potkukelkkailijoita. Järven lumille on moni innostunut hiihtämään, kävelemään ja lennättämään kopterikameraa tai sitten vain muuten jutustelemaan.  Kehuja ja kiitosta saaneen radan merkitys yhteisöllisyydelle on merkittävä, sillä se on toimii luontevana kokoontumispaikkana.

Radasta voidaan kiittää  urheiluseura Pyhällön Pyryn kuntoliikuntajaostoa. Seurassa oli luistelurataa  suunniteltu jo vuosia. Järvellä on toki luisteltu ennenkin, mutta nyt saatiin ensi kertaa oikea rata.  Se avautui tammikuussa, kun sää oli suosiollinen ja jää kesti traktorin painon. Rataa on hoitanut Ismo Liikkanen, jolla idea radasta oli ollut mielessään  pitkään. Lumet  on lingottu traktorilla tai aurattu mönkijällä ja lopuksi jää on vielä höylätty Jäämatilla.  Vaikka keväinen aurinko on sulattanut jään pintaa päivisin ovat yöpakkaset vielä viime päiviin asti mahdollistaneet luistelun. Vaan vääjäämätön en edessä,  mutta onneksi tulee uusi talvi – aikanaan.

Teksti: Anne Nisula
Kuvat: Anne Nisula, Ismo Liikkanen

 

 

 

 

 

 

 

Valokuvakilpailun voittajat valittu

Pyhällön Kylät ry.n valokuvakilpailuun osallistui ennätysmäärä kuvaajia. Kolmetoista kuvaajaa lähettivät yhteensä 49 kuvaa. Taso oli korkea ja palkintoja olisi voitu jakaa useammillekin.

Voittajaksi valittiin Viljami Liikkasen  kuva puupinosta ja vehreästä peltomaisemasta. Kuvan ansiona on vahva kolmiulotteisuus, rohkea sommittelu ja kuva-alan tasapaino. Toiselle sijalle tuli Roosa Peltosen joutsenet. Roosa oli valinnut aiheekseen teknisesti vaikean kohteen; lentävät linnut. Lintujen liike-epäterävät siivet muodostavat kiinnostavan rytmin ja sommittelu antaa liikkeelle tilaa. Kolmannen palkinnon saa Veera Takanen sammalaisesta metsämaisemasta.  Kuva on voimakkaasti tunnelmallinen  ja ajaton. Ilmaisussa on hyödynnetty hyvin valon ja varjojen voimaa. Kunniamaininnan saa Oili Harjula puupölleistään. Hauskassa kuvassa on paljon  katsottavaa, yksikertainen aihe on esitetty kiinnostavalla tavalla.

Kilpailun palkinnonjako tapahtuu joulumyyjäisten yhteydessä Pyhällön koululla 3.12.2016 klo 10-12.

Kilpailuun osallistuneiden kuvia tullaan näkemään vuoden 2017 kalenterissa ja kyläyhdistyksen julkaisuissa ja näillä kotisivuilla.

Kiitokset kaikille osallistuneille.

Pyhällön Kylät ry:n puolesta
BFagerström

 

 

 

 

 

Pyhällön ”suurin kuusi” kaatui kesätorilla

Teksti Ida Kekäläinen ja avustajat. Kuvat Veera Takanen
Katso lisää kuvia Kuvagalleriasta

Pyhällön kesätorin kesäteatteri esitti lauantaina 23.7 näytelmän ”Puu ja sen kaato”. Nuorten ja lasten esittämässä näytelmässä kaadettiin itse asiassa muovinen joulukuusi. Mutta sen kaataminen olikin monen mutkan takana.  Ensin piti päättää kuka kaataa. Isännän mennessä nokosille homman sai emäntä, jolle moottorisaha olikin uusi tuttavuus. Kaatoon tarvittiin apua niin ”juutuubasta”, yleisöltä, naapurin isänniltä kuin kylän parhaalta sahuriltakin. Ja odotettavissa olevan mahtavan kuutiomäärän mittaamiseenkin tarvittiin useampaa asiantuntijaa.  Lopuksi puu kaatui nukkuvan isännän päälle ja siitä monen nostoyrityksen jälkeen naapurin vanhan isännän päälle. Matkassa oli muutakin monta hauskaa vaihetta – kaikki yleisön suureksi riemuksi.

Käsikirjoitusta muokattiin harjoituksissa yhdessä näyttelijöiden kanssa aina kun joku vain sai hyvän idean. Vaikka näytelmän harjoituskerrat jäivät vähäisiksi, osasivat näyttelijät tehdä esityspäivänä kaikki niin kuin pitikin. Näyttelijät saivatkin yleisöltä kiitosta rohkeista heittäytymisistään omiin rooleihinsa. Pientä jännitystä oli ilmassa, mutta se kuuluikin asiaan, varsinkin kun yleisöä oli tullut ennätysmäärä paikalle. Onneksi sää suosi esityksen aikana, ei edes vettä satanut, vaikka sääennuste muuta lupailikin.

Innokas näyttelijäkaarti koostui niin vanhoista kuin uusista näyttelijöistä. Emäntänä Ilmari, isäntänä Eino, naapurin vanhana isäntänä Viljami, koululaisena Liina, naapurinmiehenä Vim, kylän parhaana sahurina Veeti ja naapurin isäntänä Sauli. Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastasi Ida Kekäläinen. Idea näytelmän aiheeseen tuli Lauri Lehtomäeltä. Esitys syntyi yhteistyössä Katriina Liikkasen, Rakennusliike Ismo Liikkasen sekä Santeri Simosen kanssa.

Oili Harjula lypsää ja kirnuaa HS:n verkkolehden jutussa

Pyhällön viimeisellä kesätorilla voin kirnuamisen näytös keräsi innokkaan yleisön lisäksi median huomion. Helsingin Sanomien verkkolehden Kotimaa -osastolla on nyt luettavissa Meri Liukkosen juttu ja nähtävissä Juha Metson kuvat ja video, joissa  Oili Harjula pääosassa.  Katso tästä linkistä : http://www.hs.fi/kotimaa/a1471143297972
Katso myös Boris Fagerströmin torikuvat Kuvagalleriasta.

Agility – vauhtia, taidokkuutta ja hauskanpitoa

Teksti: Kirsi ja Mira Immonen sekä Johanna Raki
Kuvat: Boris Fagerström

Jo lähes perinteeksi muodostunut agility-näytös keräsi jälleen heinäkuisena lauantaiaamuna mukavasti kiinnostuneita seuraajia kaukalonlaidalle edellisillan ZZ-Topin konsertista ja viikon kestäneen FIN5 suunnistusviikon päätöspäivästä huolimatta. Aamun tihkusateessa kasattiin rataa toiveikkaana siitä, että sää alkaisi seljetä. Kun kello tuli 10 ja torimyynti kuulutettiin alkavaksi, oli sade tiessään ja sää oli mukavan kesäinen.

Näytös aloitettiin heti 10 jälkeen, jotta varsinainen näytös ehditään viedä läpi ajoissa, niin että katsojat saavat rauhassa siirtyä katsomaan myöhemmin alkavaa esitystä toisaalle pihapiiriä.

Seuran pitkäaikainen aktiivi Kyllikki Riisiö juonsi näytöksen, esitteli koirakot jokaisen omalla vuorolla ja sekä kertoili tietoja seuran toiminnasta sekä agilityn säännöistä.

Tällä kertaa näytöksessä oli mukana 9 koirakkoa, osa oli edellisvuodesta tuttuja, osa uusia kasvoja/kuonoja. Mukana olivat Johanna & Radix (australianpaimenkoira), Johanna & Ksii (lapinporokoira), Tiia & Edi (pitkäkarvainen saksanseisoja), Ansku & Nita (kääpiöpinseri), Laura & Uppe sekä Usma (jackrussellin terrieri), Jutta & Jade (sekarotuinen), Mira & Nitta (pk-collie) ja Mira & Tara (pk-collie). Nuorin koirista oli 14 kuukauden ikäinen australianpaimenkoria Radix ja vanhin 9 vuoden ikäinen pitkäkarvainen collie Nitta. Kilpailevia koirakoita oli mukana viisi, joista Nitta on juuri jäänyt ”eläkkeelle”.

Näytöspaikka oli tälläkin kertaa jääkiekkokaukalo. Kaukalo on sopivan kokoinen agilitynäytökseen, sillä sinne saa riittävän kokoisen radan rakennettua. Agilityradalla esteiden välillä tulee olla riittävästi liikkumatilaa. Kaukalo on myös turvallinen paikka, kun on laidat ympärillä, vaikkakin näytösjännityksestä johtuen pieni Jade-koira päätti livahtaa avonaisesta kulkuportista, katsomaan vähän miltä toiminta kentän ulkopuolelta näyttää.

Tämänkertainen näytös rata oli koottu puomista (kontaktieste), pujottelusta, kahdesta putkesta ja seitsemästä hyppyesteestä.

Agility on mukava reipas harrastus yhdessä koiran kanssa. Siinä punnitaan ohjaajan taito lukea rata itselleen ja koiralleen sopivaksi sekä kehonkielellä ohjata koiraa oikeille esteille nopeassa vauhdissa. Koirahan menee juuri niin kuin ohjaaja ohjaa. Virheet radalla ovat lähes aina ohjaajan tekemiä.

Ansku ja Nita suorittavat pujottelua keskittyneesti

Laura on ohjannut Usman vauhdikkaaseen hyppyyn

Ksii odottaa Johannalta jo lisäohjeita jatkosta.

Nitta juoksee reippaasti puomilla odottaen seuraavaa ohjausta

Nitta juoksee reippaasti puomilla odottaen seuraavaa ohjausta

Edi lähestyy puomin kontaktialuetta Tiian rauhoittaessa alastuloa

Jutta ja Jade menossa vauhdikkaasti hypyn kautta seuraavalle esteelle

Jutta ja Jade menossa vauhdikkaasti hypyn kautta seuraavalle esteelle

Tara hyppää esteen yli turkki hulmuten

Tara hyppää esteen yli turkki hulmuten

Klassikoita ja rap-musiikkia Pyhällön kesätorilla

Teksti Katriina Liikkanen, Kuvat Boris Fagerström (katso kaikki kuvat Kuvagalleriasta).

Pyhällön Kylien nuoret muusikot esiintyivät kesätorilla heinäkuun ensimmäisenä lauantaina.  Viihdepainoitteinen ohjelma oli monipuolista, vaihdellen tutuista klassikoista itsetehtyyn rappiin.  Lasten ja nuorten taitojen kehittyessä vuosi vuodelta he pystyvät aina vain haastavampiin suorituksiin. Toriyleisö oli todella innostunut miltei tunnin kestäneestä ohjelmistosta.

Jo keväällä  oli soittajat koottu ja harjoitukset alkaneet. Veera, Iida-Mari, Viivi, Emma, Eino, Ilmari, Viljami ja Panu ovat kaikki Kotkan seudun musiikkiopiston oppilaita. Soittimina olivat baritonitorvi, kaksi harmonikkaa, sello, piano ja kosketinsoitin. Uutena oli kuoro, jossa lauloivat Veera, Iida-Mari, Emma, Viivi, Viljami, Eino ja tukena äiti-Heidi. Lisäksi mukana oli Sauli, Onni ja Veeti. Esiintyjiä siis yhteensä 12.

Haitariduo Iida-Mari ja Eino soittivat runsalukuiselle yleisölle.

”Lähdin mukaan kavereiden kautta hyvään porukkaan”, kertoo toista kertaa kesätorilla esiintynyt Veera. Viljamin mielestä porukkaan kuuluminen oli ”ihan jees”. Ilmarista puolestaan oli kiva, kun oli tullut valituksi noin arvovaltaiseen porukkaan.

Kappaleet valittiin yhdessä sen mukaan mitä kukin oli omalla soittotunnillaan opetellut ja halusi kesätoriyleisölle esittää  – ja siitä syntyikin varsin monipuolinen ohjelma. Ohjelmassa oli mm. valssi Rantakoivun alla, Beatlesien Let it be ja Mamban Vielä on kesää jäljellä. Kesätorilla jo monena vuonna esiintyneen Ilmarin mielestä kappalevalinnat olivat legendaarista kesätorimusaa ja oli mukavaa kun oli laulajia mukana esityksessä.

Kuvan kuorossa lauloivat Veera, äiti-Heidi, Viljami, Iida-Mari ja Eino Kosketinsoittajina Ilmari ja Emma, selloa soitti Viivi. Kuoro esiintyi eri kokoonpanoissa.

Neuvoja ja vinkkejä yhteissoittoon saatiin Ilmarin ja Viljamin soitonopettajalta Niina Huopaiselta. Harjoituksia pidettiin kuudet ja kenraaliharjoitus vielä esitystä edeltävänä iltana Pyhällön koulun pihalla. Veeran mielestä Niinan apu oli tarpeen.  Ilman sitä koko hommasta ei olisi tullut yhtään mitään, sanoo Viljami. ”On tosi hyvä, kun meillä on niin hyvä ja taitava avustaja”, toteaa Ilmari.

Jännitykseen auttaa hyvien kavereiden kanssa esiintyminen, kokemuksen kartuttaminen ja onnistumisen tunne. Kun tekeminen on kivaa, niin jännityskin vähenee.  ”Aluksi jännitin, mutta kun esitys sujui niin tuntui mukavalta ensimmäisen kappaleen jälkeen ja jännitys hävisi”, kertoo Veera. Myös Viljamia jännitti ja hän keskittyi todella tarkkaan, että soitto menisi harjoitellusti. Ilmari kertoo jännittäneensä vähän niinkuin aina – ”Ihan peruskeikka.” Esityksen jälkeen Veeralla oli voittajafiilis. ”Harjoittelu kannatti. Yleisö tykkäsi. Jatketaan ensi kesänä uudelleen. Taitojen kasvaessa ohjelmaan voidaan ottaa vaativampia esityksiä.”

Rap-artistit Sauli (oik.) ja Viljami, taustalaulajina Onni ja Veeti.

Rap-artistit Sauli (oik.) ja Viljami, taustalaulajina Onni ja Veeti.

Saulin, 10v. ja Viljamin, 11v.  rap-musiikki sai alkuinnostuksen koulutehtävästä. Pyhällön koulun äidinkielen tunnilla oli aiheena kirjoittaa rappiin sanoitus. Ja pojathan kirjoittivat. Opettaja Antti Oinonen laittoi taustaa soimaan ja pojat kokeilivat räppäämistä ensi kertaa. He innostuivat ja opettaja antoi mahdollisuuden ja kannusti. Uusin biisi Kesä on tehty kesälomalla toriesitystä varten. Sanoittajina siis Sauli ja Viljami. Tausta laulajina olivat Onni ja Veeti.

”Jännitys on maksimissaan juuri ennen kuin astuu lavalle. Lavalle mennessä jännitys katoaa”, kertoo Viljami.  Viljamille oli positiivinen yllätys, kun yleisö tykkäsi rapista ja otti sen hyvin vastaan. ” Se tuntui tosi kivalta.” Saulia jännitti vain vähän.  Saulinkin mielestä yleisön innostuis tuntui tosi hyvältä. ”Oli kivaa olla lavalla ja esiintyä.”  Molempien mielestä rappia on kiva tehdä ja esittää. Pojat haluavat päästä esiintymään uudelleen.

Äänentoistosta huolehti Santeri Simonen. Se sujui erinomaisesti, soittimet kuuluivat ja rapin tekstit tulivat selvästi esiin.

Kiitokset kaikillle kahdelletoista esiintyjälle, opettajille ja innostavalle mukanaelävälle yleisölle.

Viljami säestää baritonitorvea soittavaa Panua.

Katso lisää kuvia Kuvagalleriasta.

 

 

 

 

 

 

Juhannustorilla sauna lämpesi ja haitari soi laavulla

Teksti Anne Nisula Kuvat Veera Takanen

Kesätorikausi alkoi Pyhällössä vauhdikkaasti Haminan Karjalaisten Nuorten Pyhällön tanhuryhmän reippaalla tanhuesityksellä. Ensikertaa torilla oli esittelyssä siirrettävä laavu ja sauna. Turkian Tuiske oli rakentanut yhteistyössä Haminan kaupungin liikuntatoimen kanssa siirrettävän laavun, jonka äärellä Eino ilahdutti yleisöä haitarimusiikilla. Juhannustorilla lämpisi myös Rakennusliike Ismo Liikkasen siirrettävä puilla lämpiävä sauna, jonka löylyjä pääsi testaamaan. Koskisen Höyläpuu oli tuonut siirrettävien joukkoon pienen leikkimökin.  Monet jo tutuiksi tulleet myyjät ja uudetkin yrittäjät olivat paikalla esittelemässä ja myymässä erinomaisia tuotteitaan. Yleisöä oli saapunut paikalle jälleen kerran torin täydeltä. Arpajaisiakin oli kaksin kappalein, ja tietysti suosittua poniajelua. Pyhällön Kylät yhdistyksen kahvilassa juttu luisti. Jonoja pääsi muodostumaan niin myyntikojuille kuin kahvilaankin – mutta sehän on vain merkki onnistuneesta torista. Katso Veera Takasen kuvia juhannustorilta kuvagalleriasta.

 

Tanhuryhmän vetäjänä toimii Satu Kirppu.

Siirettävällä Tuikku-laavulla kuuli Einon kesäpäivään sopivaa musiikkia.

 

 

Kalevala karkasi Ihamaan kylään

Teksti ja runo:  Oili Harjula
Kuva: Tuula Silander

Ihamaan Vasapirtillä oli 17.5.16 Kalevalaisten naisten vuoden teemaan liittyvä illanvietto”Kalevala karkaa kyliin”. Pyhällön talousalueen kylät olivat ensimmäisinä vastuuvuorossa ja onnistuivat siinä hyvin. Oli kaunis keväinen ilta, pirtillä lämmin tunnelma ja väkeä 45 henkeä.

”Nyt kevät on” yhteislaulun säestäjä Marja Ahola löytyi yleisön joukosta. ”Tervetulleet jok`ikinen meijän kylän pirttiin pieneen”kutsui Oili Harjula. Alueen nuoret soittajat Viivi Kirppu sello, Viljami ja Ilmari Liikkanen kosketinsoitin, esittivät  kaunista suomalaista musiikkia. Vielä ennen kahvia kuultiin hauska Senja Mäkisen kirjoittama Peili-runo Oilin lukemana.Väliajalla nautittiin maukkaat karjalanpiirakka-kakkukahvit ja puheensorina täytti pirtin.

Iltaan oli kutsuttu kertojiksi aikoinaan Ihamaalla koulunsa aloittaneet Raija Marjuaho os.Lanki ja Hellevi Riikinsaari os. Pasi. Hellevi valotti syntymäkylänsä Pyhällön Koivuniemen historiaa. Hänen lapsuuden kotinsa oli ollut 1800-luvulla taidemaalari Magnus Enckellin perheen kesäkoti. Isä rovasti Carl Enckellin sanotaan paneutuneen myös uutterasti tilan hoitoon, vaikka pääosin työt oli uskottu isäntärengille ja tämän vaimolle. Hellevi Riikinsaari kertoi  myös Koivuniemessä sijainneesta Kimryökki-tehtaasta. Täältä on saanut alkunsa nykyisin kuuluisa Voikoski. Koivuniemessä on paljon historian havinaa, myllyt ja pilketehtaat.

Raija Murtoaho puolestaan kertoi kuinka jo lapsuudessa tiesi tulevansa taiteilijaksi. Opiskelu, työ ja perhe veivät kuitenkin vuosia. Mahdollisuus taiteen tekemiseen avautui vasta eläkeiässä. Hän on kiitollinen elämänsä eri vaiheissa tapaamistaan taiteen harrastajista. Ja siitä kuinka hän on jo useana kesänä päässyt opiskelemaan Italiaan lapsuudessa haaveilemiinsa maisemiin.

Kesällä meillä  on mahdollisuus tutustua Raijan taiteeseen näyttelyssä 20.7-18.8.2016  Haminan kirjaston galleriassa. Vasapirtin seinillä oli esillä Koivuniemeläisen nuoren  taiteilijanTiia Kylmälän tauluja.

Esiintyjiä  ja järjestäjiä muistettiin monin tavoin kiitollisina. Mustikanvarvut ja kullerot pöydillä kertoivat kevään kauneudesta.

Juhlassa esiintyivät Raija Marjuaho (vas.) ja Hellevi Riikinsaari.

Juhlassa esiintyivät Raija Marjuaho (vas.) ja Hellevi Riikinsaari.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tervetuliaisruno
Oili Harjula

Uuteen vuoteen naiset kalevalaiset, lähti loihe lausumahan,
uutta viestiä viemähän.
Käyään kylästä kylähän, kuullaan kuulumiset oman nurkan,
kerrotahan kaikelle kansalle, kuink` meil` on hyvin asiat.

Lähtee tästä viesti uusiin kyliin toisenlaisiin, tiedä vaikka parempiin,
mutt meil ol onni alotella perinettä uuenlaista.
Meiän kylät yhessä, valittiin viime kesänä
”Kymenlaakson kyläksi”

Eikä suotta, lapset meil on, soittavaiset, laulavaiset
Taitavia maamot, kukkii pihat, marjaisat on metät
Taatot kovin armahaiset, auttavaiset.
Hyvä meijän mammain mennä, kell on kuskit kotona.

Toisil naisil ajokortit, autot millä huristella.
Meill sentään viel on kauppa, päiväkoti, sekä koulu,
jonka pihamalla mainiot on kesätorit.

Kunhan koittaa kesäkuu ja juhannusta ootellaan,
kesä lauantaisin sopii tulla ostamahan leipää rukihista,
pullat, kakut leipojilta, pärekorit taitajilta.

Katselemaan kansantanssin karkeloa,
kuulemahan soriata soitantaa, näytelmätä nuorten taitajain.
Päiväkahvit kaupitellaan kera kotipullien.

Vanhat koneet, monenlaiset vempeeleet on nähtävillä,
siellä käyvät kilpaa lasten keppihevoset,
toiset pääsee poniajelulle.

Hyvä meijän tääl on elellä, entsillä sijoilla,
vahempaimme tanhuvilla,
hyvä uusilla asujilla, lapsilla ja lastenlapsosilla.

Nyt ootte tervetullehet ensimmäsiin illan istujaisiin.
Taitelija taulujen, muisteluksen laatija, soittajat oman alueen.

Tervetulleet jok`ikinen meijän kylän pirttiin pieneen,
yhteiseen ilonpitohon, hiirenkorvain hentoon, iltaan keväiseen.
Koko kansa pirtin perälle asti, toivotaan, et meil on lysti ilta.

Erinomaiset talviliikunta mahdollisuudet

Talven tultua ja pysyvien pakkasen alettua neuvottelivat Pyhällön Pyryn jäävastaavat Ismot, Harjunen ja Liikkanen, talkootöihin innostuneiden nuorten kanssa työvuoroista. Kentän jäädytysvuorot saatiin jaettua ja työt aloitettua. Ensin jäädytettiin letkulla paksu jääkerros. Tähän työhön meni muutama päivä ja yö. Onneksi talkoolaisia oli riittävästi. Jää viimeisteltiin vielä höyläämällä Jää-Matilla. Tammikuun alussa oli jää luistelukunnossa. Lumen puhdistus päivittäin hoidettiin myös talkoilla. Maaliskuun lopulla olleiden yö- ja päiväpakkasten ansiosta saatiin kenttä kunnostettua luistelijoille vielä 20.3.

Jää on luistelukunnossa vielä maaliskuun lopullakin.

Jää on luistelukunnossa vielä maaliskuun lopullakin.

 

Pyhällössä jäätä hoidetaan koneellisesti. Traktorin perään asennettava jäänhoitokone Jää-Matti ostettiin Pyhällön Pyrylle viime talvena. Sillä höylätään ja jäädytetään lähes jäähallitasoisesti.

Jäätä hoitamassa on Jää-Matilla Ismo Liikkanen.

Jäätä hoitamassa on Jää-Matilla Ismo Liikkanen.

Jää-Matilla saadaan jäähallien tasoista jälkeä.

Jää-Matilla saadaan jäähallien tasoista jälkeä.

 

Lumen tultua viimein tammikuussa oli Turkian Tuiskeen Juha Harju heti valmiina tekemään latuja. Latujen teko vaatii tosi paljon työtä; ensin pohjustusta ja sen jälkeen vasta pääsee tekemään latuja. Pyhällön koulun valaistulle ladulle hän ajoi pohjia, mutta huonon lumitilanteen vuoksi ei latuja saatu tehtyä Pyhältöön. Hurman jäälle Turkialle saattiin latu, vaikka lunta oli melko vähän. Tosin pian tuli vettä jäälle eikä siellä voinut enää hiihtää.

 

Helmikuussa lumitilanne parani, kun lunta satoi muutamassa päivässä useita kymmeniä senttejä. Ladut saatiin tehtyä Pyhällön koulun valaistulle ladulle ja Turkialle. Hiihtäjät pääsivät nauttimaan harrastuksestaan.

Latu on loistokunnossa. Sää suosii hiihtäjää.

Latu on loistokunnossa. Sää suosii hiihtäjää.

Turkian-laturetki pystyttiin järjestämään tänä vuonna 28. helmikuuta.  Lähtöpaikat olivat Puusteli Turkialla ja Pyhällössä koulu. Latuja oli tehty yhteensä 29 kilometriä. Hiihtäjiä laturetkelle osallistui yli 200. Retken jälkeen ladut olivat hyvän sään ansiosta käytössä. Talvilomalla olleet koululaiset pystyivät myös nauttimaan laduista. Hiihtämään pääsee vielä nyt maaliskuun lopullakin.

Aurinkoisena sunnuntaisena aamuna hiihtämässä olivat Aimo ja Anna-Liisa

Aurinkoisena sunnuntaisena aamuna hiihtämässä olivat Aimo ja Anna-Liisa

Kylä elää ja uudistuu Ihamaalla

Teksti: Oili Harjula
Kuvat: Oili Harjula, Eeva Kylmälä ja Tiia Hirn

Iloitsemme uudesta ihamaalaisesta tyttövauvasta. Suvi Helena Hostikka syntyi kesällä. Onnea koko perheelle!

Vaikka taloja kylmenee, ovat uudet asukkaat löytäneet kylästä taloja ja kunnostavat niistä mieleisensä kodin. Uuden kodin rakentaminen antaa kylään aina uskoa, että kylä tosiaan elää. Nyt nousee upea koti Matarmäen töyräälle. Moneen vuoteen ei ole uudisrakentamista ollut, joten nämä asiat antavat aina aihetta iloon.

Alkukesä ihmeteltiin sateita ja kylmiä tuulia. Loppukesän ja syksyn olemme saaneet nauttia aurinkoisista päivistä. Marjasato oli runsaampi kuin moniin vuosiin.

Metsästysseuran kuulumisia

Uutta lautaa asentamassa ja tervaa levittämässä.

Keijo Ahola (vas.) , Eeva Kylmälä, Jarno Simola ja Teijo Kirppu uutta lautaa asentamassa ja tervaa levittämässä.

Ihamaan Metsästysseura ry:n toiminta kylässä on aktiivista. Jo vapun tienoilla Metsästysseuran jäsenet korjasivat ja maalasivat Vasapirtin ikkunat. Ikkunanpuitteet ovat nyt kuin uusia.

Keväällä oli saatu lahjoituksena komeaa haapalautaa Mäkeenkallion kodan katon korjaukseen. Metsästysyhdistys aloitti korjaustalkoot elokuulla.

Ensimmäinen talkooilta kokosi 20 hengen joukon ja työ pääsi ripeästi alkuun.  Kuivista laudoista piti vuolla kuoriosa pois ja se olikin tosi kovaa  työtä. Onneksi vielä löytyi hyviä vanhanajan vuolurautoja ja vahvoja miehiä. Toiset purkivat vanhaa  kattoa, alta paljastui lahoa ja muurahaisten pesiä. Kylmälän nosturiakin tarvittiin, sillä kodan katto on todella korkea.
Talkoolaisia kokoontui sopivasti jokaisena kuutena aurinkoisena iltana.  Syyskuun puolella työ saatiin siihen pisteeseen, mihin laudat riittivät. Naiset osallistuivat myös työhön ja toivat kahvia, voileipiä, – ja Kikan munkit olivat ylitse muiden, vaikka pannukakkua mansikkahillollakin oli tarjolla. Silli-munaleivät olivat myös miesten mieleen. Kahvituksesta vastasivat Eeva, Sirkka, Kirsti ja Oili.

 vas.Keijo Ahola, Eeva Kylmälä, Jarno Simola ja Teijo Kirppu. Keijo Ahola pönkääjänä ja Vesa Koskiaho suti kattolautoja

Keijo Ahola pönkääjänä ja Vesa Koskiaho suti kattolautoja

Nyt katto on puoleen väliin uutta, laudat tervattuina ja tällä kertaa oikein päin. Toivotaan, että se kestää pitempään kuin edeltäjänsä, vuonna 2003 valmistunut. Tulevan talven 2016 aikana hankitaan lisää haapalautaa ja talkoillaan loput katosta seuraavana kesänä.

Kodalle on kokoonnuttu erilaisissa merkeissä. Tässä lueteltu vain muutamia. Metsästysyhdistys on tarjonnut grillatut hirvenmaksat. Pyhällön kylät ry on tarjonnut kyläraitin siivoustalkoiden makkarat ja kahvit. Sateisen kevätpäivän vietossa olivat Haminan syöpäkerholaiset.  Ihamaan ja Paijärven Vetreä -jumppalaiset  kävivät kodalla kovan Mölkky-ottelun.

 

 

Eläkeläiset Vasapirtillä

Lokakuussa Vehkalahden eläkeliiton väki kokoontui Vasapirtillä kerhopäivään. Väkeä oli tuvan täydeltä ja ohjelma koostui Saariselän Ruskaretken muisteloista. Sketsi kuvasi miehen oloa kotosalla ja vaimon kotiintuloa. Repusta löytyi pehmoporoa, Nuorgamin Jounin kaupan tuliainen ja uudistunut vaimo, uusilla stringeillä, ym. Kyllä  meillä  kaikilla oli hauskaa. Kika oli ynseä isäntä ja Oitsu yritti saada itsestään esiin Viivi Pumpasen. Pauli Haapasalon  säestyksellä laulettiin Lapin tangot ym. Anita Jokela esitti kirjoittamansa muistelut ruskaretkestä ja Kikan vanha pohjalainen runo ”Laron ovet” oli hauska. Kahvit  ja arpajaiset olivat kaikkien mieleen.STP60906

 

Perinteinen hirvijahti ja soppa

Syksyinen hirvijahti kesti tänä vuonna kolme viikoloppua ja päättyi  24. lokakuuta monien vaiheiden kautta. Seura on saanut uusia jäseniä, joista mainittakoon 16-vuotias Hanna Autio ja hänen ensimmäinen hirvenvasan kaato. Onnea rohkeudesta!

Kosken ja Koivuniemen naisten järjestämänä nautittiin perinteinen hirvisoppa Vasapirtillä 1. marraskuuta. Iloitsimme nuorten naisten mukaantulosta tarjoilutyöhön. Sillä ei se keittokaan noin vain valmistu. Varauduimme noin 100 hengelle ja ruokailijoita oli 80 henkeä, mutta talkootyöllä sekin järjestyi. Siinä riitti tarpeiden ostamista ja työn jakoa, kuka kuorii perunat ja juurekset, paistaa ja putsaa lihat, leipoo ja koristaa suuret ja komeat täytekakut, siivoa pirtin, valmistaa kotikaljan, kattaa pöydät, tarjoilee ja tekee arpakauppaa ja vielä selvii lopuksi kaiken. Mutta nyt se onnistui niin, että vanha jouti jo salin puolelle. Todella ripeästi keitto ja pirtti oli valmis ottamaan ruokailijat vastaan.

 Rääppiäistarjoilupöytä jumppalaisille

Rääppiäistarjoilupöytä jumppalaisille

Metsästyseura kiitti, kuten aina, tilaisuuden alussa talkoolaisia vuoden aikaisesta yhteisestä aherruksesta ja muisti hirvikeiton emäntiä jakamalla kaikille kukat.  Keiton ja kahvituksen välillä arvottiin runsaat arpajaisvoitot. Toisia onnisti yli ymmärryksen ja toiset jäivät ilman voittoa. Onnetar on arvaamaton.

Kun keittoa ja kakkua jäi, niin nautimme sitä seuraavana päivänä. Täällä maalla on aina tapana viettää ”rääppiäisiä” jos tarjottavaa jää. Sopivasti oli soppaa sekä kakkua Vetreät jumppaporukalle, jota vetää Tiia Hirn, iloinen ja pidetty ohjaaja.

Avointa perhekerhoa Pyhällössä

Haminan seurakunta tarjoaa Pyhällön Vernerisalissa avointa perhekerhotoimintaa lapsiperheille tiistaisin klo 9-13.

Perhekerho tarjoaa monipuolista toimintaa lapsille ja aikuisille, uusia tuttavuuksia ja virkistystä arjen keskelle, vertaistukea kasvatukseen ja vanhemmuuden kysymyksiin sekä tukea perheen hengellisen elämän vaalimiseen. Avoimeen perhekerhoon ei tarvitse ilmoittautua ja toimintaan voi osallistua oman aikataulun mukaan.

Perhekerhon aamu käynnistyy yleensä vapaalla oleilulla ja leikillä. Noin kello kymmenen ohjelmassa on kynttilähetki, jonka jälkeen kerholaiset pääsevät nauttimaan kahvi- ja mehutarjoilusta pientä maksua vastaan. Yhdentoista maissa vuorossa on askartelua, piirtämistä tai muuta aktiviteettiä.

Tarkemmat tiedot ja muutokset kerhoaikataulusta voi tarkastaa Haminan seurakunnan internet-sivuilta (www.haminanseurakunta.fi).

 

Vanhat koneet -näyttelyssä harvinaisuuksia

Teksti: Anne N. , Kuvat Bosse F.

Kesän 2015 viimeinen kesätori käynnistyi iloisissa tunnelmissa Tervasaaren Tuuba ja Torvi – torvisoittokunnan tahdittamana.  Vanhat koneet -näyttelyssä päästiin jälleen ihastelemaan ja ihmettelemään vanhojen koneiden kunnostajien ja keräilijöiden aarteita.  Näytteillä oli reilut parikymmentä  vanhaa ajoneuvoa, maamoottori, moottorisahoja, sivuvaunullinen moottoripyörä ja uutuutena pärehöylä sekä harvinainen Daimler.

Tervasaaren Tuuba ja Torvi

Tervasaaren Tuuban ja Torven tahdissa viihtyivät niin kahvinjuojat kuin kahvittajatkin, jotka tällä kertaa olivat Pyhällön Kylät -yhdistyksestä.

Pärehöylä ensiesittelyssä Pyhällön torilla

Vanhojen koneiden näyttelyissä on nähty monta ihmeellistä asiaa, mutta nyt saatiin pärehöyläkin paikalle. Joillekin vanhemman polven edustajille kone on tuttu lapsuuden ajoilta, mutta nuoremmille riitti ihmettelemistä. Kesätorin esittelyhöyläyksessä höylääjänä toimi Pentti Jokela ja höylän pyörittäjänä Lauri Lehtomäki.  Vanha höyläkone oli saatu lainaksi Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun Palvaanjärvellä sijaitsevasta sahauskeskuksesta, jossa se on varastossa, joskaan ei käytössä.

Pentti Jokela keskittyy pitämään pölliä suorassa Lauri Lehtomäen tarkkaillessa tilannetta.

Molemmat miehet olivat ensi kertaa asialla, mutta vakuuttivat että homma hoituu kokemattomaltakin. ”Olen ollut penskana päreenteossa ja nähnyt kuinka päreitä tehdään. Kun osaa periaatteen, osaa tehdä päreitäkin”, sanoi Pentti Jokela.

Yleisö sai ottaa mukaansa haapapölleistä syntyneet päreet.

Näytöksessä käytettiin haapapöllejä, koska niitä oli helposti saatavilla. Jokelan mukaan vähäoksainen kuusipuu olisi paras, mutta hitaasti kasvanut mäntykin käy päreiden tekoon ja muistelee Pyhällön alueella käytetyn nimenomaan mäntyä. Lauri Lehtomäen punaisen kiiltävä Valmet 20, vuosimallia 1959, sopii hyvin höyläkoneen pyörittäjäksi. Lehtomäki osti aiemmin Kattilaisella olleen traktorin pari vuotta sitten Miikka Lankilalta Pyhällöstä. ”Moottoriremontti on tehty ja muutoin putsattu ja maalattu”, kertoo Lehtomäki.

Lauri Lehtomäen hehkuvan punainen Valmet 20 pyöritti pärehöylää.

Tuttuun tapaan Lehtomäellä on vanhojen koneiden näyttelyssä muutakin esillä: 30 moottorisahaa ja toinenkin traktori. Kotoa tallista löytyy vielä kolmaskin traktori  ja vaatimattomat 110 sahaa, joista vanhin on vuodelta 1949,  ja niitäkin kaksin kappalein. Keräysintoa riittää edelleen: ”Voin kerätä mitä vain aiheeseen liittyvää”, sanoo Lehtomäki.

Suomen ainoa Daimler Sovereign Coupe 76 kesätorilla

Viininpunainen Daimler Sovereign Coupe herätti melkoista ihmetystä vanhojen koneiden näyttelyssä Pyhällön kesätorilla. Toista samanlaista kun ei löydy Suomen autorekisteristä. Mallia valmistettiin vain 1670 kpl vuosina 1975 – 77.

Upean Daimlerin toivat näytteille sippolalaiset Pekka ja Mervi Kujala.

Auton toi maahan Mervi Kujala vuonna 1995 Englannista, Southamptonista muuttokuormansa mukana. ”Siinä on oma vanhanajan tunnelmansa. Auto on kooltaan raskaan näköinen, mutta kevyt ajaa. Se pysyy hyvin tiellä kurvissakin. Tämän tyyppistä käytettiin ralliautonakin”, kertoo Mervi Kujala.

Aviomiehen Pekka Kujalan mielestä keräilyn arvoisen autosta tekee sen nokka. ”Siinä on maailman hienoin nokka. Konepellin kiiltävästä säleiköstä näkyy oma kuva monikertaisena. Toki coupe-malli kiinnostaa yleensäkin.”

Tarkasti katsomalla löytyy kuvaaja kameroineen säleikön heijastavan pinnan jokaisesta uomasta.

 

Auton tekee erikoiseksi myös se, että sivuikkunoiden välissä ei ole pilaria. Kun katto ja ikkunat ovat alhaalla, auton sivu on avoin koko mitalta. Sisäverhoilun hienouksia on mm. pähkinäpuinen kojelauta. Vaihteisto on automaattinen ja moottorina 4,2 litrainen suora kuusi sylinterinen (Jaguarin XJ6). ”Alkuperäinen syöpynyt moottori jouduttiin vaihtamaan, sillä vedet olivat jääneet sisälle”, kertoo Pekka Kujala.

Auton erikoisuuksia on myös kaksi erillistä polttoainetankkia. Ajaessa voi vaihtaa polttoaineen syötön tankista toiseen. Samanlainen ratkaisu löytyy mm. Rolls Roycessa. Pari tankkia on tarpeenkin, sillä auto kuluttaa noin 14 litraa satasella.

”Myyjä katsasti auton Englannissa ja silloin käsijarru piti korjata. Myöhemmin tuulilasi jouduttiin vaihtamaan, vinyylikatto uusimaan ja renkaiksi ostettiin uudet Dunlopit. Suomessa katsastuksessa lamput piti vaihtaa, koska vasemmanpuoleisen liikenteen valokeila on erilainen”, kertoo Pekka Kujala maahantuonnin vaiheista. Mainittakoon vielä, että autossa siis ratti on oikealla puolen.

Pyhältö siirtyi robotti-aikaan

Teksti: Iida Kekäläinen
Kuvat: Veera Takanen
(myöhemmin tulee lisää kuvia Kuvagalleriaan)

Keväällä kun Katriina soitti ja kysyi, että miten olisi taas se kesätoriteatteri, niin vastasin, että eiköhän me jotain keksitä! Ja keksittiinhän me!  Pari iltaa siinä meni aihetta keksiessä ja käsikirjoituksen valmistuttua kutsuimme näyttelijäkaartin paikalle. Näyttelijöiden kokoonpano oli hieman muuttunut edellisvuodesta, mutta kaikki olivat tuttuja kavereita  keskenään.

Harjoituksia pidettiin enemmän kuin viime vuonna ja kokoonnuimme vanhaan malliin meillä ja  Liikkasella. Välillä “joustettiin” harjoituksissa; lapset saivat pelata twisteriä tai hyppiä trampoliinilla, unohtamatta hurjan hupaisaa piparinsyöntikilpailua!  Kyllä siinä sai muutamat naurut nauraa, ja kohtauksia otettiin uusiksi, että saatiin valmista! Mutta se juuri tekikin harjoittelusta hauskaa!

Lauantaina 4.heinäkuutta koitti sitten h-hetki ja esityksemme  Robotti-emäntä. Sää suosi auringonpaisteella, ja ehkä oli vähän liiankin kuumat tunnelmat, kun näyttelijät pukeutuivat haalareihin ja pukuihin. Varsinkin itse robotti-emännällä oli lämmin pahvilaatikko-puvussaan. Esityksessä Liikkasen isäntä ostaa kaupasta itselleen robotti-emännän, jonka vie kotiinsa. Kekäläisen isäntä tulee katsomaan kalareissullaan uutta emäntää. Robotti meneekin oikosulkuun ja lähtee seuraamaan naapurin isäntää. Monien kommelluksien jälkeen robotti saadaan sammutettua ja Liikkasen isäntä vie emäntänsä korjaamolle. Huoltomiehet päättävät juksata Liikkasen isäntää vaihtamalla robotti-emännän imuriin. Sillä aikaa kun korjattu ja uudistettu robotti-emäntä keittelee kahvia huoltomiehille, Liikkasen isäntä yrittää elvyttää imuria kotonaan. Hän lähtee hakemaan korjaamolle unohtunutta kaukosäädintä ja yllättää koko korjaamon porukan ja naapurit juhlimassa ja tanssimassa robotti-emännän kanssa. Lopulta isäntä itsekin menee mukaan juhlahumuun.

Kiitos toriyleisölle kun tulitte katsomaan esitystämme. Kiitos kaikille näyttelijöille: Roosa, Ilmari, Viljami, Juha, Liina, Eino, Olli ja Kerttu. Kiitos yhteistyöstä Katriina ja Rakennusliike Ismo Liikkaselle. Kiitokset Santeri Simoselle äänentoistosta ja kaikille rekvisiittaa lainanneille.

” Mä tykkään susta niin että halkeen”, sanoo Liikkasen isännän uusi Robotti-emäntä Kekäläisen isännälle.

“Nyt tais mennä rikki koko muija”, sanoo Liikkasen isäntä ja vei Robotti-emännän korjaamolle.

“Kyllä minä vielä sinut elvytän”, sanoo Liikkasen isäntä ja antaa tekohengitystä vale Robotti-emännälle.

Näytelmässä esiintyivät: vas. Olli, Eino, Juha, Ilmari, Viljami, Liina, Roosa, Kerttu ja ohjaaja Iida Kekäläinen.